Pitkällä lenkillä
Rva:lla on ollut tänään kertakaikkinen vapaapäivä. Se tulikin todella tarpeeseen, viimeinen kaksiviikkoinen putki on ollut poikkeuksellisen aktiivinen (suoraan sanottuna tosi työläs). Rva:lla alkoi loppua kohden olla kaikenlaisia stressioireita.
Siksipä en ole asettanut itselleni mitään erityisiä tavoitteita. Sain päivällä päähänpiston kaupungille lähtemisestä. Hyppäsin siis ratikkaan, ja suuntasin vaatekauppoihin. Minulla on ollut mielessäni pieni lista omista vaatteistani, siis niistä, jotka puuttuvat.
Minua onnisti, sillä löysin listan jokaisen vaatteen: tummavärisen hupparin, siis vetoketjullisen. Sellainen on oikein hyödyllinen, no missäpä muualla kuin leikkikentällä. Samasta kaupasta löytyi viisi paria lyhytvartisia sukkia kesäkäyttöä varten. Minulla on muutama pari jäljellä edelliskesästä, mutta vaihtosukkia on hyvä olla.
Tosi kiva löytö olivat mustat kangashousut, joissa on kuminauhavyötärö. Housut jättävät nilkat paljaiksi, ovatkos ne nyt sitten se muotijuttu ;) :D Ennen kaikkea minulla on kuitenkin nyt yhdet siistimmät housut, joilla voi lähteä vaikka sitten sinne kaupungille.
Olen suoraan sanottuna aina inhonnut housujen ostamista. Jotenkin minulle löytyy yläosia paremmin kuin alaosia, ja sitten kulutan nopeasti loppuun vähät housuni, ja ihmettelen, miten nämäkin nyt taas menivät rikki. Nyt se asia on kuitenkin ihan hyvällä tolalla.
Seuraava päähänpistoni olikin sitten, että kävelen kaupungilta kotiin. Matkaa kertyy nelisen kilometriä, joten ihan tehokkaasti saa talsia, mikäli meinaa joskus päästä perille. Oli kuitenkin ihanaa, kun ei tarvinnut miettiä, että kotona täytyisi olla johonkin tiettyyn aikaan.
Niinpä kävelin reipasta, mutta kuitenkin rauhallista tahtia. Jopas sää olikin hieno, ja merenlahti ihan tyyni. Vaikka ollaankin lähellä keskustaa, oli matkasta käytännössä puolet pusikkoa/metsikköä. Suomi on hauskan pieni maa, ison kaupungin keskustan liepeillä on heti metsää.
Ihmeellistä on, että kaikkien näiden vuosien jälkeen kykenen kävelemään yli 4 kilometriä yhteen menoon ilman, että tulee huimaus- tai kipuoireita! Yritin pitää alaselän ryhdin ja lantion asennon hyvänä koko matkan, ja huomasin kaivanneeni pitkään kävelylenkkiä. Yritän siis ehtiä sellaiselle huomennakin.
PS. Kai niitä euroviisuja on vähän kurkattava...
PPS. Lasten isä lähetti just kuvaviestin, jossa Touhi istuu vaatteet päällä uima-altaassa parvekkeella. Näinpä, suomalainen mies ymmärtää, että kesä on liian lyhyt turhalle valmistelulle, kuten riisumiselle ;)
PPPS. Tein kyllä tänään myös vähän pakaralihasliikkeitä, telkkarin edessä tietysti!
Siksipä en ole asettanut itselleni mitään erityisiä tavoitteita. Sain päivällä päähänpiston kaupungille lähtemisestä. Hyppäsin siis ratikkaan, ja suuntasin vaatekauppoihin. Minulla on ollut mielessäni pieni lista omista vaatteistani, siis niistä, jotka puuttuvat.
Minua onnisti, sillä löysin listan jokaisen vaatteen: tummavärisen hupparin, siis vetoketjullisen. Sellainen on oikein hyödyllinen, no missäpä muualla kuin leikkikentällä. Samasta kaupasta löytyi viisi paria lyhytvartisia sukkia kesäkäyttöä varten. Minulla on muutama pari jäljellä edelliskesästä, mutta vaihtosukkia on hyvä olla.
Tosi kiva löytö olivat mustat kangashousut, joissa on kuminauhavyötärö. Housut jättävät nilkat paljaiksi, ovatkos ne nyt sitten se muotijuttu ;) :D Ennen kaikkea minulla on kuitenkin nyt yhdet siistimmät housut, joilla voi lähteä vaikka sitten sinne kaupungille.
Olen suoraan sanottuna aina inhonnut housujen ostamista. Jotenkin minulle löytyy yläosia paremmin kuin alaosia, ja sitten kulutan nopeasti loppuun vähät housuni, ja ihmettelen, miten nämäkin nyt taas menivät rikki. Nyt se asia on kuitenkin ihan hyvällä tolalla.
Seuraava päähänpistoni olikin sitten, että kävelen kaupungilta kotiin. Matkaa kertyy nelisen kilometriä, joten ihan tehokkaasti saa talsia, mikäli meinaa joskus päästä perille. Oli kuitenkin ihanaa, kun ei tarvinnut miettiä, että kotona täytyisi olla johonkin tiettyyn aikaan.
Niinpä kävelin reipasta, mutta kuitenkin rauhallista tahtia. Jopas sää olikin hieno, ja merenlahti ihan tyyni. Vaikka ollaankin lähellä keskustaa, oli matkasta käytännössä puolet pusikkoa/metsikköä. Suomi on hauskan pieni maa, ison kaupungin keskustan liepeillä on heti metsää.
Ihmeellistä on, että kaikkien näiden vuosien jälkeen kykenen kävelemään yli 4 kilometriä yhteen menoon ilman, että tulee huimaus- tai kipuoireita! Yritin pitää alaselän ryhdin ja lantion asennon hyvänä koko matkan, ja huomasin kaivanneeni pitkään kävelylenkkiä. Yritän siis ehtiä sellaiselle huomennakin.
PS. Kai niitä euroviisuja on vähän kurkattava...
PPS. Lasten isä lähetti just kuvaviestin, jossa Touhi istuu vaatteet päällä uima-altaassa parvekkeella. Näinpä, suomalainen mies ymmärtää, että kesä on liian lyhyt turhalle valmistelulle, kuten riisumiselle ;)
PPPS. Tein kyllä tänään myös vähän pakaralihasliikkeitä, telkkarin edessä tietysti!
Tuo puu on kuin satukirjasta!! :) Kyllä neljässä kilometrissä saa jo laittaa töppöstä toisen eteen! :)
VastaaPoistaSuurin yllätys neljässä kilsassa oli oikeasti, miten kauan sen taittaminen kestää :D Puolessavälissä luulin jo olevani lähes perillä, kun kohteessa sattuu olemaan näyttävä maamerkki, joka näkyy melkein koko matkan ajan!
Poista