Yksin matkalle?

Kävin pienellä teatteriretkellä kaupungissa, jonka asukkaaksi olen syntynyt ja jossa olen asunut joitakin elämäni alkuvuosia sekä osaksi lukioaikanani. Teatteriesitys oli Drag Show, eli ei ehkä ihan perinteisintä teatteria. 

Kaikkiin kyseinen taiteen muoto ei varmastikaan iske, mutta minun mielestäni se on oikein viihdyttävää. Pettyä ei tarvinnut, kyseinen artisti, Jukka K., oli ihan mahtava! Ihmettelen kyllä hänen kuntoaan - ensin 45 min, sitten väliaika, sitten toiset 45 min. 

Tykkään kovasti tanssista ja musiikista, ja molempia kyllä sain! Tuo onkin hyvä tapa, en tiedä, millaisen päivädiscon tarvitsisin, jos itse pitäisi päätyä bilettämään :D 

Matkat taitoin junalla. "Junailen" pidempiä matkoja nykyään todella harvoin. Noin 50 minuutin matkalla ehtii vähän lukea kirjaa ja kuunnella musiikkia. Kun lapset olivat pieniä, oli ihan huippua matkustaa joskus yksin. Nyt se hohde on hieman laantunut. 

Toisaalta olen joskus pohtinut, olisiko minun jopa ihan terveellistä käydä joskus yksin jossakin. En ole esimerkiksi koskaan matkustanut viikonloppulomalle tai muuallekaan itsekseni. Olisiko esimerkiksi hauskaa käydä itsekseen jossakin Keski-Euroopan kaupungissa?

Suuntavaistoni joutuisi ainakin koetukselle. Toisaalta, nykyäänyän on Google Maps, mikäli osaisin senkään avulla kulkea ;) 

On hassua huomata nelikymppisenä taantuneensa - siis omatoimimatkailijana. Parikymppisenä vain hieman vatsanpohjassa kipristi, kun lähdin itsekseni johonkin. Toisaalta, aika monelle käy varmasti näin. Sitten se varmuus pitää löytää uudelleen, jos sellaista kaipaa.

Työni on nykyisin senlaatuista, että siihen eivät kuulu käytännössä minkäänlaiset työmatkat. Joskus kaipaan, että olisi edes jonkinlaisia pieniä reissuja ihan kotimaan sisällä, mutta ne eivät yksinkertaisesti kuulu tälle alalle.

Siispä, voisiko tavoitteeni seuraavalle vuodelle olla, että reissaisin hieman omatoimisemmin, edes naapurikaupungissa. Jää nähtäväksi, riittääkö rohkeuteni :)