Nykylapset...

Nykylapsista ja -nuorista puhuttaessa nousevat usein esiin vain ongelmat. En väheksy ongelmia. Meillä on lisääntyvää lapsiperheköyhyyttä, lisääntyviä mielenterveysongelmia ja vaikka mitä. Silti en haluaisi liittyä ennen oli kaikki paremmin -kuoroon.

Muistan oman lapsuuteni yleisistä keskusteluista jne., että meidän olisi pitänyt tehdä enemmän töitä kotitöistä alkaen ja katsoa oikein paljon vähemmän telkkaria. Meitä tyhmistivät sarjakuvat, liika sisälläolo ja se, että kaikki on meille liian helppoa. 

Nykylapset taas...ne ovat "parisuhteessa" ruudun kanssa tai sitten parisuhteessa väärien sukupuolien jne. kanssa. Ne ovat toki itsekin suuntautuneet väärin. Ne eivät osaa leikkiä, ulkoilla, olla kavereiden kanssa...ne ovat ahdistuneita tai on muista mielenterveysongelmia jne.

Minulla on kotonani alakouluikäisiä lapsia. Meiltä löytyy oikein selkeä nepsy-lapsi. Kotoa löytyy myös ruudun suurkuluttajia (mikäli ei rajoiteta). Mutta, meillä on leikkiviä lapsia. Heidän ystävänsäkin leikkivät. Toki leikki vähenee ja loppuu aikanaan, kuten aina on käynyt.

Kun olimme mökillä, lapset leikkivät mm. seikkailuleikkiä (siinä rantaluoto muuttui kaupungiksi) ja sotaleikkiä. Porukalla heitettiin tikkaa, pelattiin Kimbleä ja Mölkkyä. Myös pienillä sotaukoilla leikittiin. Vesileikkejäkin harrastettiin (vesi kyllä oli jäätävää).

Molemmat lapset myös lukevat. Lukemisessa on toki välillä kausia, jolloin luetaan vähemmän ja toisaalta kausia, jolloin luetaan oikein paljon. Naakkaa viehättää seikkailu ja fantasia, Touhia miellyttää kaikki humoristinen.

Mutta, jotta mielikuvitus ja keskittyminen alkavat toimia, on ruutu otettava aikuisen toimesta kokonaan pois.

Tuntemani nykynuoret ovat mielestäni paljon sananvalmiimpia kuin minä ja sukupolveni aikanaan. Heitä ei ole niin sanotusti peloteltu hiljaisiksi. He ovat myös kielitaitoisempia, koska vieraskielistä materiaalia on helpommin saatavilla.

Nykynuoret ja -lapset ovat tiedostavia. Voin ottaa tähän esimerkiksi itseni näin Pride-viikon kunniaksi. Minä luulin lukioon saakka, että "homo" on pelkkä haukkumasana. En minä nyt ketään homotellut (onneksi), mutta kukaan ei tullut korjaamaan asiaa koulussa tai muuallakaan.

Nykylapset -ja nuoret eivät pidä kummallisena (ainakaan meidän seudullamme), jos joku on erinäköinen. Sille, että ulkonäkögeenit tulevat jostakin muualta kuin Suomesta, eivät omat lapseni annan minkäänlaista painoarvoa. Ne ovat vain tuttuja lapsia tai aikuisia. Minun sukupolveni on hirveän vaikea päästä samaan olotilaan.

Ongelmalähtöisessä keskustelussa haluaisin muistettavan, että nykylapset ovat ihan tavallisia lapsia. He elävät lapsuuttaan nykypäivän puitteissa. Heitä seuratessani minulle tulee enemmän mieleen oma lapsuus kuin nykyaika.

Moni "nykyongelma" on tulos ihan muualta kuin lapsista, vanhemmista tai koulujen opetushenkilöstöstä. Monenlaisia kokeiluja kuten luokattomat koulut, digilaitteet opetukseen jne. on tehty ilman kunnollisia tutkimuksia. Koulutuksesta,  varhaiskasvatuksesta ja lastensuojelusta on leikattu aivan helevetisti. 

Ylhäältä on myös käynyt käsky, että kaikkien nuorten on osattava sitä ja tätä ruutuihin (ja voi viddu, tekoälyyn) liittyvää. Lieveilmiöiden, siis ongelmien kuten ruuhun liikakäytön valvonta taas on heitetty ei-diginatiiveille vanhemmille. Se onkin ollut oikein veemäinen urakka, jos ihan suoraan sanon. 

Mutta, pohdinnasta tavalliseen torstaihin. Nyt on kesäloma! Nyt voi olla ulkona! Nyt voi leikkiä ja olla kavereiden kanssa! Aivan kuten minä ajattelin vuosikymmeniä sitten :)