Oleilua
Tämä lopuillaan oleva odotustilanne on yhä voimakkaammin alkanut lukita rva:n neljän seinän sisälle. Jännä, että vaikka sitä nyt pitäisi levätä ja tehdä mukavia asioita, niin ei oikein osaa. Mielessä alkaa olla vain, että koska synnytys alkaa ja se, että sen jälkeen kroppa on taas enemmän omassa käytössä eikä jälkeläisemme vuokra-asuntona kuten nyt.
Ennen kuin tämä raskaus alkoi, pohdin aika paljon, kuinka niska ja yläkroppa kestävät raskauden. Tähän ei oikeastaan voi todeta muuta kuin että näköjään ovat kestäneet. Niskavaivoja on kuten ennenkin, mutta jotenkin ne ovat tässä mukana kulkeneet.
Tänä vuonna toteutuneet kuntoutukset olivat kyllä raskaita. Varsinkin ensimmäisillä kuntoutusjaksoilla olin niin pahoinvoiva, että se teki kuntoutusjaksoista aika haasteellisia. Viimeinen kuntoutusjakso toteutuukin elokuussa, sitten kun vauva on jo syntynyt. Katsotaan, josko se menisi vähän sujuvammin.
Oikeastaan eniten ongelmia on tuottanut tämä loppuvaiheen liikkumattomuus ja treenin puute. Kun kulkeminen on pakon edessä vähäistä ja treenata ei oikein voi, niin niska on huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin.
Eilen kävimme neuvolassa, ja kaikki näytti edelleenkin olevan kunnossa, mikä on oikein hyvä juttu! Neuvolassa puhuttiin suhtautumisestani imetykseen, ja unohdin kertakaikkisesti mainita, että minua huolettaa hieman imetyksen ergonomia, kun niska on siinä kunnossa missä on.
Huomenna, jos kunto kestää, vierailemme pitkästä aikaa Utu-koiran luona. Hänen kuulumisistaan sen verran, että on oikein mahdollista, että opaskoulutus alkaa hänellä alkusyksystä. Utu on jo vuoden ikäinen ja ihan ison koira näköinen - aika on kulunut valtavan nopeasti.
Maanantaina saammekin sitten odotettuja vieraita. Saan kuulemma myös apua parvekkeiden kukkaistutusten laittoon. On kyllä kivaa, että asuntomme "ulkotiloihin" tulee tänäkin kesänä edes vähän väriä.
Hiljakseen olemme myös suunnitelleet, että tekisimme syksyllä pienen lomamatkan ulkomaille, ja tällä kertaa hieman pidemmälle kuin eteläiseen naapurimaahamme. Vauva tulisi tietysti mukaan, joten suunnitelmissa olisi sellainen hidastahtinen lomamatka. Olisi kyllä ihanaa, jos matka toteutuisi.
Sen kummempia kuulumisia tai suunnitelmia ei rva:lla tällä haavaa ole - päivät kun ovat kuluneeet hyvin pitkälti lepäillessä. Se on ainakin varmaa, että ennen pitkää alkaa tapahtua. Nyt mennään hiljakseen ja vain odotellaan.
Ennen kuin tämä raskaus alkoi, pohdin aika paljon, kuinka niska ja yläkroppa kestävät raskauden. Tähän ei oikeastaan voi todeta muuta kuin että näköjään ovat kestäneet. Niskavaivoja on kuten ennenkin, mutta jotenkin ne ovat tässä mukana kulkeneet.
Tänä vuonna toteutuneet kuntoutukset olivat kyllä raskaita. Varsinkin ensimmäisillä kuntoutusjaksoilla olin niin pahoinvoiva, että se teki kuntoutusjaksoista aika haasteellisia. Viimeinen kuntoutusjakso toteutuukin elokuussa, sitten kun vauva on jo syntynyt. Katsotaan, josko se menisi vähän sujuvammin.
Oikeastaan eniten ongelmia on tuottanut tämä loppuvaiheen liikkumattomuus ja treenin puute. Kun kulkeminen on pakon edessä vähäistä ja treenata ei oikein voi, niin niska on huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin.
Eilen kävimme neuvolassa, ja kaikki näytti edelleenkin olevan kunnossa, mikä on oikein hyvä juttu! Neuvolassa puhuttiin suhtautumisestani imetykseen, ja unohdin kertakaikkisesti mainita, että minua huolettaa hieman imetyksen ergonomia, kun niska on siinä kunnossa missä on.
Huomenna, jos kunto kestää, vierailemme pitkästä aikaa Utu-koiran luona. Hänen kuulumisistaan sen verran, että on oikein mahdollista, että opaskoulutus alkaa hänellä alkusyksystä. Utu on jo vuoden ikäinen ja ihan ison koira näköinen - aika on kulunut valtavan nopeasti.
Maanantaina saammekin sitten odotettuja vieraita. Saan kuulemma myös apua parvekkeiden kukkaistutusten laittoon. On kyllä kivaa, että asuntomme "ulkotiloihin" tulee tänäkin kesänä edes vähän väriä.
Hiljakseen olemme myös suunnitelleet, että tekisimme syksyllä pienen lomamatkan ulkomaille, ja tällä kertaa hieman pidemmälle kuin eteläiseen naapurimaahamme. Vauva tulisi tietysti mukaan, joten suunnitelmissa olisi sellainen hidastahtinen lomamatka. Olisi kyllä ihanaa, jos matka toteutuisi.
Sen kummempia kuulumisia tai suunnitelmia ei rva:lla tällä haavaa ole - päivät kun ovat kuluneeet hyvin pitkälti lepäillessä. Se on ainakin varmaa, että ennen pitkää alkaa tapahtua. Nyt mennään hiljakseen ja vain odotellaan.
Synnytysosastolla kätilöt osaavat ohjeistaa imetysasentoj, joilla niska säästyy. Ennalta voit tietysti perehtyä esim. imettämiseen kyljellään makuulla tai istualtaan siten, että vauva on ikäänkuin kainalossa. Perinteinen istuva asento on nyrkkyä terveillekin niskoille. Ja pääkaupunkiseudulla on useita imetystukihenkilöitä, joihin kannattaa ottaa yhteyttä. Neuvolassa ei loppujen lopuksi osasta juurikaan ohjeistaa imetyksessä, sen on itse saanut huomata.
VastaaPoista