Älä liukastu

"Jee, meillä on vain 3 astetta pakkasta", kiljaisin mielessäni, kun lämpömittari ei kerrankin näyttänyt yli viittätoista. Eilen oli se viisitoista, ja tunsin sen nahoissani jo lyhyellä matkalla, kun hain Naakan päiväkodista.

Sehän johtui tietenkin siitä, etten ollut laittanut itselleni toppahousuja jalkaan. Ostin ne viime talveksi, mutta silloin niitä tuli käytettyä hyvin vähän. Tänä talvena ne ovatkin olleet hyvin tarpeelliset.

Mutta tähän päivään...tänään todennäköisesti ainakin ulkoillaan, eilen en todellakaan lähtenyt viimassa ja kovassa pakkasessa pulkkamäkeen (meillä on oikein hyvä sellainen, lähileikkipuistossa). Tänään voisimme lähteä.

Yksi niskavikaisen talvisista huolenaiheista on liukastuminen. Olen itse saanut niskaoireita jopa horjahtamisesta, niska on tullut äkillisestä jännityksestä ja tärähdyksestä kipeäksi ja jumittunut. Siksi olisi parempi olla tyystin ilman liukastumisia.

Sain tänä talvena sellaiset talvilenkkarit, joihin saa napsautettua päälle liukuesteet. Toistaiseksi meillä ei ole ollut kovin liukkaita kelejä, mutta aion ottaa liukuesteet käyttöön heti kun siihen tulee tarvetta. Jäätä ei teillä kamalasti, mutta niitä auran jättämiä sileitä paikkoja on.

Asialla on toki kääntöpuolensa. Jos varmistaa turvallisuutensa liiaksi, ei oma tasapaino kehity. Rva on kuitenkin todennut, että tässä tapauksessa niskan satuttaminen on tuhoisampaa kuin tasapainon mahdollinen kehittymättömyys.

Mieleni tekisi kovasti tänään kirjastoon. Minulla ei ole nyt eri syistä ollut mahdollisuutta käydä vaihtamassa itseni ja Naakan lainakirjapinoa, mutta uutta lukemista kaipaisin kovasti. Nyt kuen "kotikirjaston" Kaari Utrion "Vaskilintua".

Olen lukenut "Vaskilinnun" viimeksi joskus parikymppisenä ja unohtanut sujuvasti suurimman osan, mitä siinä on kerrottu. En muistanut, että mukana seikkailevat Valkean Kristuksen lisäksi myös niin suomalaiset ja skandinaaviset jumalat kuin itse Mohammedkin - päähenkilöiden, jotka ovat ihmisiä, ohella siis.

Tiedän jo, ettei mielihaluni toteudu. Niskaset ovat nimittäin viimein tulleet siihen tulokseen, että saunavuoro kera Naakan voi olla myös rentouttava asia. Siispä varasimme saunavuoron (taloyhtiömme on vanha, eikä täällä ole asuntokohtaisia saunoja).

On ihan mielenkiintoista tutustua saunaan täällä kotitalossa. Minulle ja Naakalle kokemus on ihan uusi, mutta puoliso on käynyt taloyhtiömme saunassa aiemminkin. Makoisia löylyjä meille!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe