Huonomman käden aktiivipäivä
Uusien taitojen opettelu on hankalaa. Koska toiminta ohjautuu juurikin totuttujen mallien mukaisesti, on aikuisen, kuten rva:n, oltava erityisen sinnikäs, mikäli halajaa muutoksia.
Sain hierojalla (jälleen kerran) moitteita olkapäideni asennosta. Yläselän tilanne on Touhin ansiosta päässyt repsahtamaan siten, että käytän lähinnä vasenta kättäni, jonka puoleinen hartia on sitten huomattavasti ylempänä kuin toinen. Tämä kiristää lihaksia molemmilla puolilla yläselkää.
Ohjeistus on yksinkertaisesti käyttää oikeaa kättä enemmän kuin vasenta. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Oikea käteni on reippaasti heikompi kuin vasen, olen vieläpä vasenkätinen, mikä kärjistää tilannetta.
Tässä kirjoituksessa kuvaan päivääni, ja sitä, miten oikea käsi paremmin huomioidaan...
klo 9.00: menen nostamaan Touhin ylös sängystä. Pirkule sentään, se piti tehdä oikealla kädellä. Kädenvaihto, ja nostosta tulee oikein rivakka ja laskusta nopea, kun voimaa ei ole. Touhi saa kävellä itse makkarista keittiöön. Syöttötuolin kohtalla sama...ja puuronlaiton...ja kahvin kaatamisen.
klo 10.30. Olemme Touhin kanssa muskarissa. Istun lattialla Touhi sylissäni. Korjaan asentoa, se vasen hartia yrittää sitkeästi pompata ylös. Laululeikeissä käytän oikeaa kättä tavallista aktiivisemmin. Kumarrun ottamaan lelun lattialta oikealla kädellä - selässä tuntuu ihan hyvältä.
klo 11.30: Olemme Touhin kanssa syömässä. Toistan itselleni koko ajan, että tee asiat oikealla kädellä. Välillä en kuitenkaan muista. Joskus sattuu niin hyvin, että asiat sujuvat.Niska on kyllä yhtä jumissa kuin ennenkin.
klo 15.30: Pyyhällän kaupungilla Touhi rattaissa, ja työnnän...myös oikealla kädelläni. Se sujuu yllättävän hyvin.
klo 17.30: Avustan Touhin päivällistä (hän keksi itse syömisen, ja toimii nyt melkein itsenäisesti - 3 päivää lusikoituaan itse), ja unohdan koko ajan, mitä tuli tehdä - vasen hartia tuntuu pomppaavan itsestään ylös.
klo 19.30: Vaihdan Touhille vaippaa...pyllyn pesu ei kyllä onnistu toisin päin, en jaksa kannatella 13-kiloista poikaa huonommalla kädelläni. Loput pukemishommat yritän hoitaa päinvastoin kuin tavallisesti.
klo 20.30. Luen Naakalle iltasatua, hän istuu sylissäni. Tarkkailen asentoani, luulen että hartiat ovat nyt molemmat samalla korkeudella. Olen suoriutunut melkein kaikista päivän toimista "toiskätisesti".
Monessa kohdassa oli todella hankalaa muistaa, miten homma edes hoidettiin, kun käsien tehtävät vaihtoivat paikkaa. Minulla meinasi mennä koko tilanne solmuun tavallisen vaipanvaihdon yhteydessä.
Huomenna kaikki toistuu luultavasti, ja unohdan samalla tavalla, miten toimia. Aikuisen on hyvin vaikea muuttaa totuttuja toimintatapoja, vaikka esimerkiksi minun tapauksessani oikean käden vahvistamisen hyöty on kiistaton.
Huomenna pääsemme koko perhe nauttimaan influenssarokotuksista! Lisäksi Naakka saa vesirokkorokotuksen, Touhi saa omansa 1,5-vuotisneuvolassa.
Sain hierojalla (jälleen kerran) moitteita olkapäideni asennosta. Yläselän tilanne on Touhin ansiosta päässyt repsahtamaan siten, että käytän lähinnä vasenta kättäni, jonka puoleinen hartia on sitten huomattavasti ylempänä kuin toinen. Tämä kiristää lihaksia molemmilla puolilla yläselkää.
Ohjeistus on yksinkertaisesti käyttää oikeaa kättä enemmän kuin vasenta. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Oikea käteni on reippaasti heikompi kuin vasen, olen vieläpä vasenkätinen, mikä kärjistää tilannetta.
Tässä kirjoituksessa kuvaan päivääni, ja sitä, miten oikea käsi paremmin huomioidaan...
klo 9.00: menen nostamaan Touhin ylös sängystä. Pirkule sentään, se piti tehdä oikealla kädellä. Kädenvaihto, ja nostosta tulee oikein rivakka ja laskusta nopea, kun voimaa ei ole. Touhi saa kävellä itse makkarista keittiöön. Syöttötuolin kohtalla sama...ja puuronlaiton...ja kahvin kaatamisen.
klo 10.30. Olemme Touhin kanssa muskarissa. Istun lattialla Touhi sylissäni. Korjaan asentoa, se vasen hartia yrittää sitkeästi pompata ylös. Laululeikeissä käytän oikeaa kättä tavallista aktiivisemmin. Kumarrun ottamaan lelun lattialta oikealla kädellä - selässä tuntuu ihan hyvältä.
klo 11.30: Olemme Touhin kanssa syömässä. Toistan itselleni koko ajan, että tee asiat oikealla kädellä. Välillä en kuitenkaan muista. Joskus sattuu niin hyvin, että asiat sujuvat.Niska on kyllä yhtä jumissa kuin ennenkin.
klo 15.30: Pyyhällän kaupungilla Touhi rattaissa, ja työnnän...myös oikealla kädelläni. Se sujuu yllättävän hyvin.
klo 17.30: Avustan Touhin päivällistä (hän keksi itse syömisen, ja toimii nyt melkein itsenäisesti - 3 päivää lusikoituaan itse), ja unohdan koko ajan, mitä tuli tehdä - vasen hartia tuntuu pomppaavan itsestään ylös.
klo 19.30: Vaihdan Touhille vaippaa...pyllyn pesu ei kyllä onnistu toisin päin, en jaksa kannatella 13-kiloista poikaa huonommalla kädelläni. Loput pukemishommat yritän hoitaa päinvastoin kuin tavallisesti.
klo 20.30. Luen Naakalle iltasatua, hän istuu sylissäni. Tarkkailen asentoani, luulen että hartiat ovat nyt molemmat samalla korkeudella. Olen suoriutunut melkein kaikista päivän toimista "toiskätisesti".
Monessa kohdassa oli todella hankalaa muistaa, miten homma edes hoidettiin, kun käsien tehtävät vaihtoivat paikkaa. Minulla meinasi mennä koko tilanne solmuun tavallisen vaipanvaihdon yhteydessä.
Huomenna kaikki toistuu luultavasti, ja unohdan samalla tavalla, miten toimia. Aikuisen on hyvin vaikea muuttaa totuttuja toimintatapoja, vaikka esimerkiksi minun tapauksessani oikean käden vahvistamisen hyöty on kiistaton.
Huomenna pääsemme koko perhe nauttimaan influenssarokotuksista! Lisäksi Naakka saa vesirokkorokotuksen, Touhi saa omansa 1,5-vuotisneuvolassa.
Ns. heikomman käden käyttö ei tosiaan ole helpoin projekti! Olen (vuosien) harjoittelulla saanut tasapainotettua käsien käyttöä, mutta osa askareista on vielä hankalaa oikealla kädellä. Mutta jos yhtään lohduttaa, "väärän" käden käyttö luonnostuu ajan kanssa kun vaihtelee tasaisesti. Alku vain on ärsyttävä..
VastaaPoistaSe on hyvin vaikeaa, ihan minkä tahansa asian kanssa! Mun tapauksessa kaikkea ei onneksi tarvitse hoitaa "vääräkätisesti", vaan lähinä lisätä oikean käden käyttöä, jotta lihakset sillä puolella vahvistuisivat. Olet kyllä varmasti oikeassa, että vuosia siihenkin menee :D
Poista