Sairasta menoa
Rva on viettänyt kulunutta viikkoa & viikonloppua enemmän tai vähemmän kipeänä. Kun flunssa loppuviikkoa kohti helpotti, iski astmaattinen keuhkoputkentulehdus, tuo vanha vieras.
Tiistaina juhlittiin Touhia - kuukauden myöhässä, pienellä porukalla, mutta kuitenkin. juhlien myötä minulle alkoi kuitenkin nousta kuume, jota oli yli 38 astetta, kun illalla kerkesin mitata. Ihme, kun olo olikin sellainen, etten meinannut jaksaa kahvipöydässä istua.
Keskiviikkona pidin sairauslomapäivän. Olin muistakseni aikalailla paikallani ja hiljaa. Torstaina menin töihin, ja varotoimista huolimatta yskä paheni. Perjantaihin mennessä homma oli putket tukossa -meininkiä, ja perjantai-iltana aloitin avaavan lääkkeen ja kortisonin.
Astma, siis infektioastma, ei ole ollut seuralaisenani koko ikääni, vaan olen saanut sen aikuisena. Lääkkeitä olen käyttänyt viitisen vuotta aina tarvittaessa, ensin tulivat kuvioon avaavat, sitten hoitavat lääkkeet.
Vaiva on ikävä, kukapa haluaisi saada hallitsemattomia yskäkohtauksia kuukausikaupalla siten että hengitys vinkuu, kun koittaa hengittää sisäänpäin. Ehkäpä kortisonin vaikutuksesta vaiva ei enää kestä kuukausia, mutta pitkään kuitenkin.
Viimeksi minulla oli sama vaiva kesällä, jolloin lääkitystä tarvittiin kuukauden verran. Nyt luulen, että homma menee ohi vähän nopeammin.
Minun elämäntilanteessani lähes kaikki on kiinni siitä, että fysiikkani toimii. Jos ei toimi, tarvitaan varajärjestelyitä ja varajärjestelyiden varajärjestelyitä. Nyt viikonloppuna tarvitsin sellaisia, kun olin vielä perjantaina tilanteessa, jossa yskin hillittömästi, jos liikuin tai sanoin pari sanaa.
Kävimme siis kylässä maaseudulla, jossa vanhempanikin olivat toipumassa vastaavanlaisesta taudista. Kokemus oli oikein äänekäs - yskijöiden kuoro suorastaan. Molemmat lapseni yskivät vielä myös, onneksi kummankin yskä on paranemaan päin.
Menen tänään töihin kokeilemaan, josko tauti olisi jo väistynyt niin, että hommat sujuvat. Mitään kovin liikkuvaa ei onneksi päiväohjelmassa ole, mikäli itseni siirtämistä työpaikalle ei lasketa (vaivaiset 15km, mitäs siitä).
Viikon positiivinen: Varsinainen flunssa meni jo kaikilta ohi.
PS. Sain piruilulahjaksi pari kuukautta Netflixiä, koska kehuin eräälle henkilölle, ettei meillä ainakaan ole mitään maksukanavia.
PPS. Yritin perjantaina alkavan viikonlopun kunniaksi litkiä kaksi lasillista viiniä - nukahdin yhden lasillisen jälkeen.
PPPS. Toivon todellakin terveempää viikkoa kuin kaksi edellistä.
Tiistaina juhlittiin Touhia - kuukauden myöhässä, pienellä porukalla, mutta kuitenkin. juhlien myötä minulle alkoi kuitenkin nousta kuume, jota oli yli 38 astetta, kun illalla kerkesin mitata. Ihme, kun olo olikin sellainen, etten meinannut jaksaa kahvipöydässä istua.
Keskiviikkona pidin sairauslomapäivän. Olin muistakseni aikalailla paikallani ja hiljaa. Torstaina menin töihin, ja varotoimista huolimatta yskä paheni. Perjantaihin mennessä homma oli putket tukossa -meininkiä, ja perjantai-iltana aloitin avaavan lääkkeen ja kortisonin.
Astma, siis infektioastma, ei ole ollut seuralaisenani koko ikääni, vaan olen saanut sen aikuisena. Lääkkeitä olen käyttänyt viitisen vuotta aina tarvittaessa, ensin tulivat kuvioon avaavat, sitten hoitavat lääkkeet.
Vaiva on ikävä, kukapa haluaisi saada hallitsemattomia yskäkohtauksia kuukausikaupalla siten että hengitys vinkuu, kun koittaa hengittää sisäänpäin. Ehkäpä kortisonin vaikutuksesta vaiva ei enää kestä kuukausia, mutta pitkään kuitenkin.
Viimeksi minulla oli sama vaiva kesällä, jolloin lääkitystä tarvittiin kuukauden verran. Nyt luulen, että homma menee ohi vähän nopeammin.
Minun elämäntilanteessani lähes kaikki on kiinni siitä, että fysiikkani toimii. Jos ei toimi, tarvitaan varajärjestelyitä ja varajärjestelyiden varajärjestelyitä. Nyt viikonloppuna tarvitsin sellaisia, kun olin vielä perjantaina tilanteessa, jossa yskin hillittömästi, jos liikuin tai sanoin pari sanaa.
Kävimme siis kylässä maaseudulla, jossa vanhempanikin olivat toipumassa vastaavanlaisesta taudista. Kokemus oli oikein äänekäs - yskijöiden kuoro suorastaan. Molemmat lapseni yskivät vielä myös, onneksi kummankin yskä on paranemaan päin.
Menen tänään töihin kokeilemaan, josko tauti olisi jo väistynyt niin, että hommat sujuvat. Mitään kovin liikkuvaa ei onneksi päiväohjelmassa ole, mikäli itseni siirtämistä työpaikalle ei lasketa (vaivaiset 15km, mitäs siitä).
Viikon positiivinen: Varsinainen flunssa meni jo kaikilta ohi.
PS. Sain piruilulahjaksi pari kuukautta Netflixiä, koska kehuin eräälle henkilölle, ettei meillä ainakaan ole mitään maksukanavia.
PPS. Yritin perjantaina alkavan viikonlopun kunniaksi litkiä kaksi lasillista viiniä - nukahdin yhden lasillisen jälkeen.
PPPS. Toivon todellakin terveempää viikkoa kuin kaksi edellistä.
Kommentit
Lähetä kommentti