Opintoja ja ilmoittautumisia
Ajattelin kirjoittaa tänään niin, että kirjoittaisin jotakin meidän jokaisesta päivästä tällä viikolla. Homma kaatui siihen, etten enää muistanut kaikkia päiviä. Muistan kuitenkin muutaman päätapahtuman.
Joka tapauksessa, tiistaina kävin pitkästä aikaa yliopistolla. Vietin siellä paljon aikaa vuosituhannen ensikymmenellä, siis opiskelin maisterin tutkinnon. Paikka on sinänsä tuttu, mutta kuitenkin...
Menin tapaamaan hakijapalveluiden työntekijää, jotta osaisin hakea ensi vuodeksi yliopistoon opiskelemaan erään hakukokonaisuuden. Metroasemalta ostin...irtokarkkia. En syö karkkia käytännössä koskaan, mutta näemmä se kuului asiaan - ainakin minun asiaani.
Istuin siis odottamassa vuoroani, ja söin niitä irtokarkkeja :D Siinä se melkein olikin. Tutkailin tietysti, miltä yliopistolla näyttää. Päärakennuksen ala-aulan lattia oli yhtä kulunut kuin ennenkin. Puitteet olivat vanhat ja arvokkaat.
Mikä sitten oli muuttunut? aulan läpi käveli opiskelijoita, jotka näyttivät tavallaan samalta. Sinne tänne julkisia tiloja oli pesiytynyt erikokoisia näyttöjä. Niistä opiskelijat kävivät ilmeisesti selaamassa salien paikkoja tai jotakin sellaista (minulla oli aikanaan valkoiselle paperille piirretty lukujärjestys).
Minä olin myös muuttunut. Olen lähellä neljääkymppiä. Minulla on päivätyö, kaksi lasta päivähoidossa ja jotakin pientä ulkonäkömuutosta on ehkä tapahtunut (en tietenkään myönnä sitä).
Olenko tiedonhaluinen kuten ennen? Siihen voin vastata, että olen, ehdottomasti. Minulla on lisäksi elämänkokemusta ja pidempi perspektiivi moniin asioihin. Olisi todella hauskaa, jos voisin taas vähän opiskella.
Se ei ole pelkästään hauskaa. Ennen pitkää minun on haettava tämä täydennys opintoihini, jos haluan joskus olla muodollisesti pätevä ammatissani. Siinä vuodessa on todennäköisesti muutama mutka kuten edes valituksi tuleminen :D Valintakoe on toukokuussa, apua!
Jos pääsisin opiskelemaan, vuosi olisi mitä mainioin. Naakka nimittäin aloittaa koulutiensä syksyllä ja täten kaikki perheen naiset opiskelisivat ;) Käytännössä olisin ehkä vähän aiemmin kotona "töistä", ja Naakka voisi välillä tulla koulun jälkeen kotiin iltapäivätoiminnan sijaan.
Jos joku varma negatiivinen seikka pitää löytää, se on raha. Jos saan opiskelupaikan, täytyy miettiä, miten rahoitan opintoni. Opinnot tapahtuvat virka-aikaan ja ovat kuulemma varsin kokopäiväisiä, joten työnteko opintojen ohella ei välttämättä tule kysymykseen.
Muiden asioiden uskon selviävän, kun selvitän.
PS. Haku on helmikuussa - sitä ennen täytyy puuhastella kaikkea jännää kuten vastaavuustodistus ja kuva - molemmat ovat melkein hallussa.
PPS. kun en tunnistanut sitä ohjelmaa, jossa opinto-ohjeet verkossa pyörivät, virkailija katsoi minua ymmärtävästi ja sanoi, että opiskelit sitten varmaan ohjelman xxxx aikana! En kehdannut sanoa, että sekään nimi ei ollut ollenkaan tuttu, koska opiskelin ilmeisesti erittäin paljon sitäkin aiemmin...
PPPS. Minulla on ainakin yksi tuttu yliopistolla töissä, lehtorina. Jos pääsen sisään, voimme verestää muistoja ainakin hänen kanssaan :D
Joka tapauksessa, tiistaina kävin pitkästä aikaa yliopistolla. Vietin siellä paljon aikaa vuosituhannen ensikymmenellä, siis opiskelin maisterin tutkinnon. Paikka on sinänsä tuttu, mutta kuitenkin...
Menin tapaamaan hakijapalveluiden työntekijää, jotta osaisin hakea ensi vuodeksi yliopistoon opiskelemaan erään hakukokonaisuuden. Metroasemalta ostin...irtokarkkia. En syö karkkia käytännössä koskaan, mutta näemmä se kuului asiaan - ainakin minun asiaani.
Istuin siis odottamassa vuoroani, ja söin niitä irtokarkkeja :D Siinä se melkein olikin. Tutkailin tietysti, miltä yliopistolla näyttää. Päärakennuksen ala-aulan lattia oli yhtä kulunut kuin ennenkin. Puitteet olivat vanhat ja arvokkaat.
Mikä sitten oli muuttunut? aulan läpi käveli opiskelijoita, jotka näyttivät tavallaan samalta. Sinne tänne julkisia tiloja oli pesiytynyt erikokoisia näyttöjä. Niistä opiskelijat kävivät ilmeisesti selaamassa salien paikkoja tai jotakin sellaista (minulla oli aikanaan valkoiselle paperille piirretty lukujärjestys).
Minä olin myös muuttunut. Olen lähellä neljääkymppiä. Minulla on päivätyö, kaksi lasta päivähoidossa ja jotakin pientä ulkonäkömuutosta on ehkä tapahtunut (en tietenkään myönnä sitä).
Olenko tiedonhaluinen kuten ennen? Siihen voin vastata, että olen, ehdottomasti. Minulla on lisäksi elämänkokemusta ja pidempi perspektiivi moniin asioihin. Olisi todella hauskaa, jos voisin taas vähän opiskella.
Se ei ole pelkästään hauskaa. Ennen pitkää minun on haettava tämä täydennys opintoihini, jos haluan joskus olla muodollisesti pätevä ammatissani. Siinä vuodessa on todennäköisesti muutama mutka kuten edes valituksi tuleminen :D Valintakoe on toukokuussa, apua!
Jos pääsisin opiskelemaan, vuosi olisi mitä mainioin. Naakka nimittäin aloittaa koulutiensä syksyllä ja täten kaikki perheen naiset opiskelisivat ;) Käytännössä olisin ehkä vähän aiemmin kotona "töistä", ja Naakka voisi välillä tulla koulun jälkeen kotiin iltapäivätoiminnan sijaan.
Jos joku varma negatiivinen seikka pitää löytää, se on raha. Jos saan opiskelupaikan, täytyy miettiä, miten rahoitan opintoni. Opinnot tapahtuvat virka-aikaan ja ovat kuulemma varsin kokopäiväisiä, joten työnteko opintojen ohella ei välttämättä tule kysymykseen.
Muiden asioiden uskon selviävän, kun selvitän.
PS. Haku on helmikuussa - sitä ennen täytyy puuhastella kaikkea jännää kuten vastaavuustodistus ja kuva - molemmat ovat melkein hallussa.
PPS. kun en tunnistanut sitä ohjelmaa, jossa opinto-ohjeet verkossa pyörivät, virkailija katsoi minua ymmärtävästi ja sanoi, että opiskelit sitten varmaan ohjelman xxxx aikana! En kehdannut sanoa, että sekään nimi ei ollut ollenkaan tuttu, koska opiskelin ilmeisesti erittäin paljon sitäkin aiemmin...
PPPS. Minulla on ainakin yksi tuttu yliopistolla töissä, lehtorina. Jos pääsen sisään, voimme verestää muistoja ainakin hänen kanssaan :D
Kommentit
Lähetä kommentti