Mökillä sekä rapu, mutta ei akvaariossa

En muistakaan, koska olen viimeksi ollut näin paljon pois kotoa. Minä viihdyn kotona ja tykkään, kun tietyt asiat, esimerkiksi päiväjärjestys, on suhteellisen muuttumaton. Kuitenkin, olen viettänyt suurimman osan kesälomaani muualla.

Joka tapauksessa, palasimme tänään mökiltä, jossa vietimme aikaa kuutisen päivää. Kesämökki on minulle tuttu lapsuudestani, ja suurin osa asioista on samankaltaisia vuodesta toiseen - verrattuna lapsuuteeni olen vain nyt ohjaksissa ja siirrän perinteitä eteenpäin.

Ilokseni molemmat lapseni viihtyvät mökillä. Heidän kanssaan arki on aina aktiivista - istun oikeastaan paikalleni esimerkiksi kirjan kanssa vasta illalla. Mökkeilyymme sattui säitä laidasta laitaan: ensiksi oli hellettä ja sitten kertakaikkista matalapainetta. Viimeisenä päivänä paistoi taas aurinko.

Kalastin mökillä enemmän kuin pitkään aikaan: hankin jopa luvat virveliä ja rapumertoja varten. Virvelillä jatkoin nollasuoraani eli en taaskaan saanut yhtään mitään. Se on tosin laji, josta minulla on vähiten kokemusta.

Rapumertaan (niitä oli kolme) jäi kolmantena yönä kiinni täplärapu. Innostuin lukemaan täplä- ja jokiravuista. Tämä kyseinen rapu pääsi takaisin järveen, sillä se oli ainut, jonka saimme kiinni. En ollut tullut ajatelleeksi, kuinka isoja ravut ovat.

Tavallinen mato-onki tuotti meille muutamia kaloja kahtena eri onkimiskertana. Naakka sai ensimmäisen oman kalansa! Se oli särki, kuten muutkin sillä kerralla onkimamme kalat. Paistoin kalat pannulla (edellisenä päivänä myös ahvenia) ja taisin olla se, joka tykkäsi eniten syödä (syötävää oli tosin niukalti, ruotoja sitäkin enemmän.

Mökillä tulee käveltyä todella vähän. Huomaan kävelyvajeen, kun lihakset veltostuvat liikaa :D Tein 20 kyykkyä ja 50 pohjelihasliikettä joka päivä...ja kärsin yöllä kipeästä lonkasta. Ai niin, uinhan minä monta kertaa!

Sen sijaan löysimme leipomokahvilan sopivalta säteeltä mökistämme. Kävimme siellä kerran aamupalalla, ja kerran hakemassa lisää leipää, kun se pääsi loppumaan. Laitoin mökillä tosi laiskasti ruokaa - nyt aion taas panostaa.

Olen huomannut, että mökkiolosuhteissa jaksamiseni riittää joko ruuanlaittoon tai lasten luotsaamiseen paikasta toiseen - molempiin en kykene. Tällä reissulla uimme, leikimme rantavedessä, tapasimme lasten pikkuserkkua, kävimme minun isoäitini luona, ongimme, ravustimme ja virvelöimme...niin ja perkasin vesakkoa mökin ympäristöstä. Syömisen hoidimme jotenkuten, miten milloinkin.

Alkuviikosta on edessä osittainen paluu arkeen. Minun pitää hoitaa ainakin opinto-ilmoittautumiset, luultavasti jotain muutakin. Kokonaisuudessaan loma-aika loppuu kuitenkin meillä vähän myöhemmin. 

PS. Onkiminen on yksi niitä harvoja asioita, joiden parissa rentoudun täysin. Opin muuten perkaamaan kaloja jo varhain - vanhempani taisivat kieltäytyä päivittäisestä, perkaamattomasta pikkusaaliista ;) 

PPS. Uiminen on minusta hauskaa, mikäli vesi on lämmintä. Vesi sekoittui ja viileni tuulten myötä, mutta saunasta mentäessä se tuntui ihanan virkistävältä. Voisin asua järven äärellä.

PPPS. Menemme ehkäpä mökille vielä kertaalleen loppukesästä/alkusyksystä. Silloin tunnelma on jälleen täysin erilainen.

Herra/Rouva täplärapu