Hiihtoa ja muistoja sekä hiihtolomasuunnitelmia

Olen ihmeekseni alkanut seurata jonkin verran urheilua, tänä viikonloppuna hiihtoa. En kyllä ole kovin sisällä missään lajissa, mutta koen jonkin muun puuhan taustalla olevat kisat mielekkääksi seurattavaksi. Joukkuepelejä pitäisi kyllä seurata intensiivisemmin.

Urani penkkiurheilijana on kyllä oikein lyhyt ja kokemukseton. Lapsena meillä seurattiin urheilua säännöllisen epäsäännöllisesti. Istuin välillä perheen aikuisen kanssa ja vahtasin kisoja vähän aikaa. Kovien urheilijoiden nimet (varsinkin mäkihypyssä ja hiihdossa) jäivät kyllä mieleen, Nykäset, Puikkoset,  Kirvesniemet jne...

Lapsuudessani Suomi ei ollut vielä niin hyvä jääkiekossa, 90-luvulla pärjättiin hyvin taitoluistelussa...

Kävin muuten isäni kanssa säännöllisesti hiihtämässä. Muistan vielä, kun oli pimeää - reitti oli sentään valaistu. En ollut huippunopea, mutta varmasti suksiminen sujui harjoittelun ansiosta suhteellisen hyvin. Muistan vielä, että jossakin vaiheessa varpaat alkoivat jäätyä ja oli aika mennä kotin.

Keräsin myös jonkinlaisia hiihtokilometrejä. En tiedä kenen toimesta, mutta koulussa merkittiin lomakkeeseeen joko kilometrien tai hiihtotuntien mukaan. En muista, johtiko se mihinkään. Ihan hyvä, että sen verran kannustettiin suksilla liikkumiseen.

Aikuisiällä hiihtäminen on jäänyt kokonaan. Harmillisesti myöskään lasten kanssa sitä ei ole juuri tullut harrastettua. Naakka kävi kyllä koulun kanssa hiihtämässä viime talvena - tänä talvena on ollut niin huonosti lunta, ettei ole oikein onnistunut.

Nyt on tulossa taas niin lauhaa että. Meille on tulossa myös hiihtoloma tämän viikon jälkeen. Sekään ei taida sisältää kovin paljon talviurheiluaktiviteetteja, koska lunta ei ole. Voisimme sentään mennä luistelemaan joku päivä.

Olemme usein olleet jonkinlaisilla minilomilla, kun koulusta on vapaata. Nyt emme lähde varsinaisesti mihinkään, mutta luultavasti käymme eri paikoissa eri päivinä. Olisi myös mukavaa, jos voisi elää ns. hidasta elämää eli ei turhia aikataulutuksia.

Tänään taitaa olla jälleen vuorossa järjestelemistä ja siistimistä. Onpa myös yhdistyksen kokous ja pilates vielä illalla. Eilenkin oli maha vielä jonkin verran kipeä. Nyt tuntuu jo taas paremmalta.

PS. Luonteeni mukaisesti en voi luvata, että penkkiurheiluharrastus kestäisi loputtomiin ;) Sitä kyllä edistää Touhin alkanut kiinnostus urheiluruutuun.

PPS. Olisi kiva myös luvata, että edistän lasteni talviliikuntaharrastuksia - arki vain on niin hemmetin kiireistä ja väsynyttä.

PPPS. Hemmetin gerbiilit pääsivät eilen murtautumaan barrikadien läpi. Saan nyt onneksi kestävän väliverkon lähipäivien aikana.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe