Mökkisaunafiilistelyä ja arkiruoka

Koska hektisyys on edellisen mökkireissun jälkeen vallannut suuren osan tilastani (yritän kuitenkin urhoollisesti sysiä sitä aika ajoin kauemmaksi), pitää aina välillä vähän muistella viime aikojen rauhallisia hetkiä.

Mökkisauna. En muista koska viimeksi olinkaan istunut mökkisaunassa suhteellisen rauhallisissa merkeissä. Ei pitkään aikaan, koska lapset. Lasten kanssa on useimmiten oikein mukavaa, mutta kyllä siitä on suurimmaksi osaksi rauha tiessään.

Nyt istuin useaan otteeseen pitkiä aikoja saunan lämmössä ilman välitöntä kiirettä mihinkään. Olo oli pelkästään vastaanottavainen. Saunan lämpö oli juuri eikä melkein...uimaan meno oli vastapainoa, toissaviikonloppuna järven lämpötila oli suurin piirtein 18 astetta, mikä vaati minulta jo jonkin verran ponnisteluja :D 

Tiedän, että tulen kaipaamaan mökkisaunaa talvella. Nyt tiedän myös, että ehkäpä sinne pääseekin vielä tänä vuonna. Kyseessä on kuitenkin vasta suunnitelma.

Taisin kirjoitella blogiinkin, että meillä mentiin kesä aika pitkälti kaikella muulla kuin normalilla kotiruualla. Olen hiljalleen palannut kotiruokaan, tosin esimerkiksi viime viikko oli niin hektinen, että puolet siitä meni valmisruualla. 

Tällä viikolla pitäisi olla hivenen rauhallisempaa. Toki työpäivät ovat täysiä ja pitkiä, mutta mitään extraa ei tiettävästi ole luvassa. Tänään tein viiden litran kattilallisen jauhelihakeittoa. Sitä syödään vielä huomenna, josko siitä jäisi vähän ylihuomiseksikin. 

Teen ruokaa semi-mielelläni. Kiireessä ruokien pohtiminen, kaupassa käyminen ja valmistaminenkin on kamalaa. Joskus menetän motivaationi. Kokonaiset viikkosuunnitelmat tms. eivät minulla toimi, mutta yritän aina miettiä seuraavat kaksi ruokalajia - nyt en ole miettinyt.

Kuitenkin, tietty suunnitelmallisuus ja kotiruuan painottaminen istuu arvoihini (no ehkä vähän turhan juhlava ilmaus :D ) Ehkäpä olen kiinnostunut säästämisestä, siis rahallisesta. Myös aika on varsin hyvä säästötavoite.

Olen havainnut, ettei ostoksissani ole kovin paljon vaihtelua. Tämä johtuu osittain tottumuksesta, osittain siitä, että lapseni eivät edelleenkään ole kovin kokeilunhaluisia...tosin nykyään pystyy jo tarjoamaan aika monipuolista syötävää.

Minä en tee kovin paljon heräteostoksia, näin myöskään yllättäviä menoja ei synny. Herkkuja ei osteta kovin paljon, sen sijaan pensasmustikoita tuli hankittua herkuksi, eihän se kovin halpaa ole ainakaan talvella. 

Itse asiassa, eräs hyvä teko oli varmuusvaraston luominen - vaikka se on eräänlainen katastrofikaappi, siitä on tullut kuiva-aine -ja purkkiruokavarasto, josta on helppo nähdä, mitä tarvitaan ja mitä ei tarvitse vielä ostaa.

PS. Meillä ei ole asunnossa saunaa ja saunavuoroa en ole jaksanut toistaiseksi varata. Sen takia saunan merkitys on minulle suuri.

PPS. Keitto maistui hyvin molemmille lapsille. Yleensä innostus vähän laskee seuraavana päivänä, mutta olen tehnyt selväksi, ettei meillä ole uutta ruokaa joka päivä.

PPPS. Jos mahdollista, haluaisin kehittää suunnitelmallisuutta ruuanlaitossa edelleen. Myös hävikin vähentäminen ja edulliset kotiruuat kiinnostavat.