Rouva Niskanen

Väsyneen viikon jälkeen olen saanut nukkua hyvin jopa kahtena yönä peräkkäin. Perjantain- ja lauantain välisenä yönä menin suht aikaisin nukkumaan, ja herätys oli vasta vähän oli seitsemältä. Viime yönä nukuin melkein 11 tuntia. Nukun kyllä usein viikoillakin lähes sen, mikä on tarpeellista. Kuitenkin, aina jää puuttumaan vähän. Aktiivinen aikani arjessa on noin 15 tuntia, eli kyllä minua väsyttää alkuillasta aivan valtavasti. Pirteänä on hassua olla. Pää ei paina, päiväunet eivät mietitytä, ja olo on rauhallinen. On mukavaa suunnitella, että tehdäänpä jotain kivaa :) Syy suunnitelmiini on, että sekä Naakka että Touhi ovat viettäneet yötä isovanhemmillaan! Touhille tämä on ensimmäinen kerta, kun hän jää yöksi ilman äitiä. Hyvin on kuulemma mennyt, ja tänään kaksikko palaa takaisin kotiin Niskasille. Naakka on viettänyt satunnaisesti yötä isovanhemmilla melkein vauvasta asti. Tosin parin viime vuoden aikana hänkin on reissannut siellä aika vähän, kun ihan pientä lasta on yksin...

Jos Rva:ta katsoisi konservatiivisen imetyksen tukijan näkökulmasta, hän olisi varmaankin karmiva näky. Se äiti, joka kaivaa pirun esineen, tuttipullon esille julkisessa paikassa ja kaataa siihen kiellettyä eliksiiriä, korviketta. Sillä p***keleellisten pitojen juhlajuomalla on pilattu Niskasilla jo kaksi lasta, Naakka, vielä alle 120 cm ja noin 20 kg, eskarilainen ja Touhi, 3v,  102 cm ja 18 kg. Touhi on tosin saanut lypsettyä äidinmaitoa vauvana kymmenenkuiseksi asti. Arvatkaapa, kumpi lapsi meillä sairastui korvatulehduskierteeseen, tarvitsee Ventolinea ja, putket on asennettu kaksi kertaa ja kitarisat on poistettu? Rva:n mielestä mediaa seuraten pulloruokinnasta muodostuu kuva, että pulloruokkivat vanhemmat (äidit) ovat mainonnan orjia ja luovuttajia, ovat osanneet seurata huonosti Imetyksen tuki ry:n viestiä. Jos asia on todella niin, niin miksi ainoat rva:n tapaamat pulloruokkivat vanhemmat ovat vanhempia, joiden vauvojen kanssa muu ei ole onnistunut? Haluaisin nähdä ...

Tänään vietimme lasten kanssa hyvin rauhallista perjantai-iltaa. Homma alkoi hyvin jo hakumatkalla :) Naakka sai kehuja, kun kaikki sujuu niin mainiosti eskarissa. Hän on kuulemma nyt aivan kuin eri tyttö kuin viime vuonna päiväkodin puolella. Sitä ei ole vaikea uskoa. Naakka on pienestä saakka ollut tiedonhaluinen. Eskarissa otetaan valtavasti selvää asioista ja retkeillään ties missä. Se, että rakennus on täynnä myös isoja koululaisia, on Naakan mielestä aivan huippua. Takaisin tähän iltaan...olin tapani mukaan töistä puhki, mutta lupasin Naakalle, että vietämme askartelupaja-tyyppistä iltaa. Syötyäni sain kootuksi itseni, ja parkkeerasimme keittiön pöydän äärelle askareineni (Touhi puuhasi omiaan). Minä neuloin pitkästä aikaa. Harrastuksessa näyttää olevan pitkääkin pidempiä taukoja. Nyt olisi taas vähän tilausta, ja haluan myös opetella vähän uutta. Taidanpa laittaa kuvia vasta, kun tulee valmista :) Naakka maalasi kaksi juttua. Toisesta haluankin laittaa tähän kuvan. Hän...

Tällä viikolla temppuilu sekä astman että niskan kanssa on jatkunut. Olen sinänsä ollut työkunnossa, mutta hieman hankalaa on ollut. Töissä on kiirettä vähän kaiken kanssa. Lähden seitsemältä kotoa, ja olen neljän tai viiden aikaan kotona. Kun pääsen kotiin, olen kertakaikkisen väsynyt. Maanantaina tein vikan täipesun Naakan tukkaan - luulen että ongelma on nyt voitettu. Ensi maanantaina yritämme kampaajalla käyntiä uudestaan. Viikkoa on helpottanut, että Naakka ja Touhi ovat olleet naapurin poikien kanssa leikkimässä ja päinvastoin. Tämä tarkoittaa, ettei lapsille tarvitse järkätä mitään erityistä ohjelmaa, vaan saavat rehata keskenään. Eilen, kun lapset olivat vastavierailulla naapurissa, huomasin, miten helppoa on järkkäillä koti, kirjoittaa kauppalista ja pakata reput & suunnitella vaatteet seuraavalle päivälle, kun lapset ovat arki-iltana vähän aikaa muualla. Tänään aion yrittää puutarhapalstalle menoa, jos nyt osuisi edes lyhyt sateeton väli. Ei siellä enää ole kitk...

En suoraan sanottuna ole vielä tiedostanut , että lapsistani tulee joskus teini-ikäisiä. Tai olen kyllä, mutta teinivaiheen kannalta epäolennaisilla tavoilla: haluaisin usein hypätä tilanteeseen, jolloin sisäsiisteys olisi taattu ja ruokaakin osattaisiin ottaa kaapista itse. Kuitenkin, tyttäreni haparoiva lukutaito on saanut minut ajattelemaan, etteivät leikki-iän kultaiset päivät kestä loputtomiin. Tyttö lähtee kohta kouluun, kauppaan ja kavereille...poika seuraa muutaman vuoden päästä perässä. Nyt niillä ei ole kännyköitä, se ainoa Gugguu-merkkinen vaate kuulemma nipistää kaulaa ja luulen, ettei sosiaalisesta mediasta ole vielä havaintoa. Tytsyn mielestä mahdolliset rakastumisen kohteet kuten pojat, ovat hauskoja siksi, kun niiden kanssa saa riehua ja rakentaa majan. Ennen pitkää herään kuitenkin teini-ikäisen (tai jopa monikossa) vanhempana. Vielä seitsemän vuotta, niin tyttäreni täyttää 13. Kun itse täytin kolmetoista, oli vuosi 1994. Lopetin juuri barbileikit ja aloitin ylä...

Lähellä lapsetonta viikonloppuani alan yleensä olla ihan puhki. Toki väsymys voi johtua siitäkin, että herään joka aamu kuudelta, ja täysillä rehaaminen jatkuu aina sinne lähelle puoli kymmentä illalla. Väsymyksestä huolimatta handlaan mielestäni nykyisen elämäni yllättävän hyvin. Toki paljon jää puolitiehen ja tekemättä, mutta olen ajatellut, että keskityn sitten paremmin nurkkien perusteelliseen puunaamiseen ja sen sellaiseen, kun lapset ovat isoja. Joka tapauksessa, lapseton viikonloppu on minulle lepoaikaa. Viikonloppuihin en yleensä varaa kovin paljon sosiaalista elämää, koska tuntuu, että haluan tehdä asioita omaan tahtiini ja kuunnella välillä ihan vain hiljaisuutta. Tälle viikonlopulle minulla on löyhä suunnitelma: huomenna lähden pitkästä aikaa kirjastoon. Toivottavasti tuon sieltä mukanani monia mukavia löytöjä! Myös puutarhapalstalla minun on tarkoitus käydä huomenna. Muutama edellisen vapaaviikonloppuni tulos, laatikko, kaipaa läpikäymistä. Ihan kaikkea en aio kant...

Nyt meillä alkaa olla jo suhteellisen terve olo - olen jopa saanut levättyä jonkin verran, siis nukkunut hyviä yöunia. Päivisin on ollut samaa rehaamista sekä töissä että kotona, kuten aina ennenkin. Illat ovat pimentyneet ihanasti. Silti aamuisin on vielä valoisaa, kun menen töihin. En voi sanoa tykänneeni viime viikkojen säästä - korkea ilmankosteus, satoi tai paistoi, on mielestäni raskasta. En myöskään meinaa osata pukea itseäni ja lapsia oikein... Meillä oli maanantaina oikein mielenkiintoinen episodi. Olin viemässä Naakkaa kampaajalle (hän haluaa lyhyen tukan). Leikkauttakoon minun puolestani millaisen haluaa, Naakassa on aimo annos oman tiensä kulkijaa, ja sitäpaitsi mikäs sen käytännöllisempää kuin lyhyt tukka. Pääsimme kampaajalle. Pari vetoa Naakan tukkaa kammattuaan hän ilmoitti, että tyttärellänne on täitä! Ups, ratsasin Naakan päänahan kolmisen päivää aiemmin Naakan koulun täiepidemian vuoksi. Viikonloppuna olin unohtanut. Maanantai-ilta sai omanlaisensa leiman, ...