Ostosreissun tuliaisia

Rva:lla oli eilen harvinaisen liikkuva päivä, kun Naakan isovanhemmat saapuivat kaupunkin, ja toinen heistä lähti rva:n kanssa raskausvaateostoksille (toinen meni kotiimme päivähoitoon Naakan ja puolison luokse). Astmaattinen yskä on kiusannut, ja rva jännitti siksi tätäkin kaupunkireissua.

Toinen jännityksen aihe on sitten tämä perinteinen niskavamma. Nytkin, oireet lisääntyivät ostosreissun edetessä. Ihmispaljous, kirkkaat värit ja objektien paljous aiheuttavat huimausta kuten ennenkin. Vaatteiden katselu, kurkottelu rekeistä ja sovittelu sujuvat vähän aikaa.

Käytännöllisesti ratkaistuna homma hoitui niin, että ensiksi suunnattiin sinne, mistä tärkeimmät hankinnat, raskausvaatteet piti tehdä. Rva:lle löytyi neljä kivaa paitaa (3 lyhythihaista esimerkiksi villatakin kanssa pidettäviksi sekä yksi pitkähihainen). Lisäksi löytyivät mustat housut (jess, viimeinkin voin laittaa farkkuni pyykkiin kahden viikon käytön jälkeen!!!).

Mukana ollut vanhempani on monessa mielessä täydellinen ostoskaveri. Oleellisin seikka kuitenkin on, että hän kulkee itsekin omien vaivojensa takia hitaasti. Matelimme siis eteenpäin ennätyshitaasti, mutta pääsimme joka paikkaan perille, mihin pitikin.

Erityisen hauskaa toki oli ravintolassa istuskelu. Rva teki viime kuukausien ruokaennätyksen ahtamalla sisäänsä melkein kokonaisen pizzan. Sen jälkeen olo olikin sitten kuin...hmm...lihavalla etanalla!

Väsyimme onneksi samoihin aikoihin ja siirryimme sen jälkeen kotia kohti. Naakka oli erittäin otettu, kun sai kylään vielä toisen isovanhempansa. Naakallakin oli käynyt tuuri, sillä hänkin oli päässyt syömään ravintolaan! Nuudelit olivat kyllä maistuneet, siis lähinnä ne.

Mukaan ostosreissulta tarttui myös Yksin Marsissa - dvd. Kun leffa pyöri elokuvateattereissa, olin niin pahoinvointinen, että en kyennyt lähteä sitä katsomaan. Ostin sen nyt, ja katselinkin (eilen illalla ja loput äsken). 

Tykkäsin elokuvasta. Minua kiehtovat elokuvissa tiede, seikkailu ja kaikenlaiset tulevaisuudennäkymät. Yksin Marsissa oli tehty mielestäni hyvän maun mukaan, käyttämättä liian koreilevia tehosteita. Tarinakin vei heti mukanaan, vaikka olihan se toki aika uskomaton!

Toki Naakkakin sai ostoksilta tuliaisia. Muumikaupasta löytyi soittorasia (ja korurasia), jollainen minullakin oli lapsuudessa. Minun oli balettitanssija-aiheinen, Naakalla taas Niiskuneiti. Naakka tykkäsi tuliaisestaan oikeastaan enemmänkin kuin olin arvellut, soittorasia on hänelle todella mieleinen.

Kiitos isovanhemmat, kun teitte päivästämme niin mukavan!