Stressin lisäksi myös iloja - lähinnä vettä
Stressin lisäksi saimme eilen älyttömän huvittavan eilisiltapäivän. Lähellä asuva ystäväni tuli poikansa kanssa kylään iltapäivällä, ja menimme heidän kanssaan hakemaan Naakan päiväkodista.
Itse en oikeastaan ollut edes tajunnut, että eilen olikin ihan hyvä sää. Aamulla oli ollut kylmä tuuli, mutta aurinko paistoi ja lämpöä oli hiukan yli 20 astetta. Leikkipuiston kahluuallas oli täytetty, ja Naakka + poikakaveri olivat heti menossa uimaan.
Epäröin vähän, kun ajattelin turvallisuustekijöitä. Naakka ei päässyt oikeastaan ollenkaan uimaan viime kesänä, kun oli koko ajan niin kylmä sää. Uimahallissa hän talvella varsin pitelemätön. Minulla taas on niin hidas kulku, että siksi hieman pelotti.
Pelko osoittautui aika äkkiä turhaksi. Ensinnäkin, normaalikuntoinen ystäväni oli mukana, toiseksi, Naakka totteli todella hyvin ohjeistuksiani pysytellä lähellä eikä mennä liian syvälle (ei se kahluualtaassa olisi ollut oikeastaan mahdollistakaan).
Kokeilin itsekin vettä jalallani - se oli aivan jäätävää! Itse en kyllä menisi, mutta Naakka viihtyi vedessä lähes tunnin ajan (poikakaverille riitti hieman kohtuullisempi aika). Naakan tarhakaveritkin tulivat samalla periaatteella eli suoraan päiväkodista ex tempore -uinnille, ja kaikilla sujui oikein hyvin.
Vesi elementtinä sopisi minullekin oikein hyvin. Viikonloppureissulla mökillä jätin kuitenkin uinnin, kun vesi oli aivan hiton kylmää! Josko se juhannukseksi hieman lämpenisi, silloin on ehkä jälleen luvassa hieman mökkeilyä.
Melkein eniten tykkään itsekin rantavedessä kahlaamisesta ja vedenalaisen elämän ihmettelystä. Kun vähän aikaa katselee, on kaikenlaisia ötököitä ja pikkukaloja helppo havaita.
Se jää nähtäväksi, miten Naakka, 3v., suhtautuu järviveteen. Itse kasvoin aikanaan juuri järvivedessä uimiseen, mutta Naakan kokemus sellaisesta on hyvin vähäinen. Toivottavasti hän edes vähän innostuu, sillä meillä on mökillä aika hyvä, matala ranta.
Ai niin, maanantaina teimme perheen kanssa iltaretken ihan oikealle uimarannalle. Ihan rantakelistä ei ollut kyse, pikemminkin takki-ilmoista. Sadetta ei kuitenkaan esiintynyt, joten iltaretki oli mukava. Rannalla oli kahvilakin auki, mikä tuntuu kyllä olevan luksusta.
Hiekassa lyllertäminen ei ehkä ollut juuri tämän hetken lempparini (niska tykkää, alempi kroppa ei), mutta meri-ilmaa oli mukava päästä haistelemaan. Naakan mielestä uimarannalla olivat taas kivointa veneet, laivat ja lokit. (kyseiseltä rannalta voi nähdä näitä kaikkia).
Innostuin myös hieman valokuvaamaan. Tein ylifiksun havainnon valosta. Kun ilta-aurinko tuli esiin pilvien takaa, merenkin väri terävöityi melkein etelänmaalaisen siniseksi.
Itse en oikeastaan ollut edes tajunnut, että eilen olikin ihan hyvä sää. Aamulla oli ollut kylmä tuuli, mutta aurinko paistoi ja lämpöä oli hiukan yli 20 astetta. Leikkipuiston kahluuallas oli täytetty, ja Naakka + poikakaveri olivat heti menossa uimaan.
Epäröin vähän, kun ajattelin turvallisuustekijöitä. Naakka ei päässyt oikeastaan ollenkaan uimaan viime kesänä, kun oli koko ajan niin kylmä sää. Uimahallissa hän talvella varsin pitelemätön. Minulla taas on niin hidas kulku, että siksi hieman pelotti.
Pelko osoittautui aika äkkiä turhaksi. Ensinnäkin, normaalikuntoinen ystäväni oli mukana, toiseksi, Naakka totteli todella hyvin ohjeistuksiani pysytellä lähellä eikä mennä liian syvälle (ei se kahluualtaassa olisi ollut oikeastaan mahdollistakaan).
Kokeilin itsekin vettä jalallani - se oli aivan jäätävää! Itse en kyllä menisi, mutta Naakka viihtyi vedessä lähes tunnin ajan (poikakaverille riitti hieman kohtuullisempi aika). Naakan tarhakaveritkin tulivat samalla periaatteella eli suoraan päiväkodista ex tempore -uinnille, ja kaikilla sujui oikein hyvin.
Vesi elementtinä sopisi minullekin oikein hyvin. Viikonloppureissulla mökillä jätin kuitenkin uinnin, kun vesi oli aivan hiton kylmää! Josko se juhannukseksi hieman lämpenisi, silloin on ehkä jälleen luvassa hieman mökkeilyä.
Melkein eniten tykkään itsekin rantavedessä kahlaamisesta ja vedenalaisen elämän ihmettelystä. Kun vähän aikaa katselee, on kaikenlaisia ötököitä ja pikkukaloja helppo havaita.
Se jää nähtäväksi, miten Naakka, 3v., suhtautuu järviveteen. Itse kasvoin aikanaan juuri järvivedessä uimiseen, mutta Naakan kokemus sellaisesta on hyvin vähäinen. Toivottavasti hän edes vähän innostuu, sillä meillä on mökillä aika hyvä, matala ranta.
Ai niin, maanantaina teimme perheen kanssa iltaretken ihan oikealle uimarannalle. Ihan rantakelistä ei ollut kyse, pikemminkin takki-ilmoista. Sadetta ei kuitenkaan esiintynyt, joten iltaretki oli mukava. Rannalla oli kahvilakin auki, mikä tuntuu kyllä olevan luksusta.
Hiekassa lyllertäminen ei ehkä ollut juuri tämän hetken lempparini (niska tykkää, alempi kroppa ei), mutta meri-ilmaa oli mukava päästä haistelemaan. Naakan mielestä uimarannalla olivat taas kivointa veneet, laivat ja lokit. (kyseiseltä rannalta voi nähdä näitä kaikkia).
Innostuin myös hieman valokuvaamaan. Tein ylifiksun havainnon valosta. Kun ilta-aurinko tuli esiin pilvien takaa, merenkin väri terävöityi melkein etelänmaalaisen siniseksi.
Kommentit
Lähetä kommentti