Ystäväviikonloppu
Rva istahti kotisohvalle pitkästä aikaa (olimme viikonlopun vanhemmillani maaseudulla). Viikonloppu oli erityinen - sen aikana sain nähdä toisella puolella maapalloa asuvaa ystävääni, joka on nyt käymässä Suomessa.
On kurjaa asua niin kaukana tärkeästä ihmisestä, tapaamme nyt noin kaksi kertaa vuodessa. Koska rva ei todennäköisesti tee lähivuosina matkaa Australiaan, tapaamme silloin, kun hän on Suomessa. Tämän vierailun aikana tapaamme todennäköisesti vielä kerran, kun hän saapuu taas lähistölle.
Erityiseksi tämän vierailun tekee, että ystäväni on raskaana. Ihmettelimme yhdessä, että hän ei enää tämän jälkeen tule Suomeen lapsettomana. Kun ensi jouluna näemme, hänen vauvansa on jo syntynyt, ja saamme tavata hänet.
Ystäväni on myös Naakan kummitäti, Naakkakin kävi eilen kummitätiään tervehtimässä. Naakka miettii kielellisiä asioita paljon, ja ihmetteli etukäteen, mitä kieltä hän voi puhua kummitätinsä kanssa. Hän huojentui, kun kerroin että kummitäti osaa edelleen puhua Suomea.
Lapsiperheemme arki on "tien päällä" monelta osin samanlaista kuin kotonakin. Pyrimme pitämään kiinni samanlaisista rytmeistä kuin kotonakin (lasten syömiset ja nukkumiset jne.) Aina kuitenkin joustetaan jossakin, ei se nyt aina niin tarkkaa ole.
Kun olimme ystävääni tapaamassa, tapaamiseen osallistui (tai oikeastaan sen järjesti) myös toisen lapsuudenaikaisen ystäväni koko perhe. Myös Niskaset menivät paikalle koko perheen voimin. Lapsia oli täten paikalla 6, nuorin oli 10 kk ja vanhin 13 vuotta vanha.
Naakalla oli onneksi seuraa ystäväni tyttärestä, leikki sujui varsin hyvin. Itse asiassa hän viihtyi niin hyvin, että puoliso lähti Touhin kanssa kotiin ennen meitä. Me taas pääsimme ystäväni kyydillä, eli Naakka päätyi nukkumaan jotakuinkin tavalliseen aikaan.
Kyläreissuissa ja matkustamisessa on parasta, kun saa hetken olla pois omista kuvioista. Tuntuu, että aivot tuulettuvat, kun näkee ja kuulee toisenlaisia juttuja kuin kotosalla. On mukavaa aloittaa viimeinen arkiviikko ennen perheemme yhteistä kesälomaa, kun viikonloppuna vähän reissattiin.
Lähitulevaisuudessa Niskaset matkaavat vähän tavallista enemmän. Luvassa on ainakin mökkireissu, kaksi laivareissua ja eräs hieman kauemmas sijoittuva lomareissu syksymmällä. Vaikka rva:n kroppa ei yleensä matkustamisesta tykkää, luulen, että pienet matkat tekevät rva:lle hyvää.
Niskaansa rva on matkoilla päättänyt varjella huolehtimalla, että pääsee makuulle aina välillä. Niskan lepuutus säännöllisesti on osoittautunut hyväksi, sillä juuri matkalla tulee usein käveltyä ja seistyä paljon.
Kuvitan tätä kirjoitustani jutttuun varsinaisesti kuulumattomilla kuvilla :) Ne ovat muistoja parin viikon takaiselta Sealife-kierrokseltamme Touhin kanssa. Merivesialtaan välskäreillä ja muilla otuksilla oli niin kiire, ettei kuvaaminen ollut kovin helppoa...
On kurjaa asua niin kaukana tärkeästä ihmisestä, tapaamme nyt noin kaksi kertaa vuodessa. Koska rva ei todennäköisesti tee lähivuosina matkaa Australiaan, tapaamme silloin, kun hän on Suomessa. Tämän vierailun aikana tapaamme todennäköisesti vielä kerran, kun hän saapuu taas lähistölle.
Erityiseksi tämän vierailun tekee, että ystäväni on raskaana. Ihmettelimme yhdessä, että hän ei enää tämän jälkeen tule Suomeen lapsettomana. Kun ensi jouluna näemme, hänen vauvansa on jo syntynyt, ja saamme tavata hänet.
Ystäväni on myös Naakan kummitäti, Naakkakin kävi eilen kummitätiään tervehtimässä. Naakka miettii kielellisiä asioita paljon, ja ihmetteli etukäteen, mitä kieltä hän voi puhua kummitätinsä kanssa. Hän huojentui, kun kerroin että kummitäti osaa edelleen puhua Suomea.
Lapsiperheemme arki on "tien päällä" monelta osin samanlaista kuin kotonakin. Pyrimme pitämään kiinni samanlaisista rytmeistä kuin kotonakin (lasten syömiset ja nukkumiset jne.) Aina kuitenkin joustetaan jossakin, ei se nyt aina niin tarkkaa ole.
Kun olimme ystävääni tapaamassa, tapaamiseen osallistui (tai oikeastaan sen järjesti) myös toisen lapsuudenaikaisen ystäväni koko perhe. Myös Niskaset menivät paikalle koko perheen voimin. Lapsia oli täten paikalla 6, nuorin oli 10 kk ja vanhin 13 vuotta vanha.
Naakalla oli onneksi seuraa ystäväni tyttärestä, leikki sujui varsin hyvin. Itse asiassa hän viihtyi niin hyvin, että puoliso lähti Touhin kanssa kotiin ennen meitä. Me taas pääsimme ystäväni kyydillä, eli Naakka päätyi nukkumaan jotakuinkin tavalliseen aikaan.
Kyläreissuissa ja matkustamisessa on parasta, kun saa hetken olla pois omista kuvioista. Tuntuu, että aivot tuulettuvat, kun näkee ja kuulee toisenlaisia juttuja kuin kotosalla. On mukavaa aloittaa viimeinen arkiviikko ennen perheemme yhteistä kesälomaa, kun viikonloppuna vähän reissattiin.
Lähitulevaisuudessa Niskaset matkaavat vähän tavallista enemmän. Luvassa on ainakin mökkireissu, kaksi laivareissua ja eräs hieman kauemmas sijoittuva lomareissu syksymmällä. Vaikka rva:n kroppa ei yleensä matkustamisesta tykkää, luulen, että pienet matkat tekevät rva:lle hyvää.
Niskaansa rva on matkoilla päättänyt varjella huolehtimalla, että pääsee makuulle aina välillä. Niskan lepuutus säännöllisesti on osoittautunut hyväksi, sillä juuri matkalla tulee usein käveltyä ja seistyä paljon.
Kuvitan tätä kirjoitustani jutttuun varsinaisesti kuulumattomilla kuvilla :) Ne ovat muistoja parin viikon takaiselta Sealife-kierrokseltamme Touhin kanssa. Merivesialtaan välskäreillä ja muilla otuksilla oli niin kiire, ettei kuvaaminen ollut kovin helppoa...
Kommentit
Lähetä kommentti