Jotkut saavat alkunsa virheistä
Pari päivää sitten olin väsynyt ja närkästynyt. Hoidin asioita tietokoneella, ja Naakka halusi leikkimään olkkariin (vauvaportin taakse siis). Hän pyysi Elsan legolinnaa. Otin sen hyllyltä sillä seurauksella, että ylimmäinen puolikas linnasta hajosi oikein pieniksi legoiksi.
Sanoin sillä hetkellä: "voi h*lvetin s*atana!" Joo, hyvin onnistuu kiroilu rva:lta tietyssä mielentilassa. Naakka-raukka säikähti ja sanoi, että ei se mitään, äiti. Pyysin kyllä monta kertaa anteeksi. Sain kuulla, että ohjeet on olemassa, linna saadaan korjattua.
Silloin tyttäreni sanoi: "Ei se mitään, virheitä sattuu. Jotkut ihmiset saavat jopa alkunsa niistä!
Kyllä loksahti taas leuka kohta viisivuotiaani väläytyksille. Ainakaan hän ei ole meiltä tuollaista kuullut. Erityisen loistavana hän piti, että jostakin virheestä syntyy jopa ihminen. Mikä hieno ajatus!
Tyttäreni on ehdottomasti puhuja ja ajattelija. Siinä, missä joku leikki-ikäinen laulaa tai piirtää, hän tykkää sanoittaa asioita. Kyllä hän myös laulaa ja piirtää, mutta on ehdottoman ensisijaisesti puhuja. Hän on kyllä mainio tyttö.
Eilen oli sitten taas toisenlaista ilmaisua. Päiväkodin hoitaja kertoi, että Naakalla oli mennyt oikein hyvin, olivat leikkineet ystävän kanssa pitkään susia ja ulvoneet myös :D
Rva on kuluneella viikolla huomannut, että rintarangan yläosan venyttely laukaisee jotakin oikean lavan seudulta. se yläosa ei tietenkään veny normivenytyksillä (ei todellakaan, kun on kyse rva:sta), vaan joudun painamaan, "vetämään" ja liikuttelemaan sitä istuvassa asennossa esim. sohvan reunaa tai seinää vasten.
Liike tuntuu suoraan sanottuna ilkeältä, mutta esim. normaali eteentaivutus ei auta millään tavalla. Viikko on valitettavasti ollut aika kipuisa, ja jotenkin tuntuu siltä, että kipuja ei olisi, ellen tekisi mitään. Silloin olisi taas enemmän jumitusta.
Taannoin rva sai aikaistettua nukkumaanmenoansa siten, että unta tuli riittävästi. Nyt on valitettavasti jälleen lipsuttu luvattoman paljon, ja uni on jäänyt lyhyemmäksi. Rva ajatteli nyt ottaa itseään niskasta kiinni, ja alkaa mennä kertakaikkisesti aikaisemmin nukkumaan.
Sanoin sillä hetkellä: "voi h*lvetin s*atana!" Joo, hyvin onnistuu kiroilu rva:lta tietyssä mielentilassa. Naakka-raukka säikähti ja sanoi, että ei se mitään, äiti. Pyysin kyllä monta kertaa anteeksi. Sain kuulla, että ohjeet on olemassa, linna saadaan korjattua.
Silloin tyttäreni sanoi: "Ei se mitään, virheitä sattuu. Jotkut ihmiset saavat jopa alkunsa niistä!
Kyllä loksahti taas leuka kohta viisivuotiaani väläytyksille. Ainakaan hän ei ole meiltä tuollaista kuullut. Erityisen loistavana hän piti, että jostakin virheestä syntyy jopa ihminen. Mikä hieno ajatus!
Tyttäreni on ehdottomasti puhuja ja ajattelija. Siinä, missä joku leikki-ikäinen laulaa tai piirtää, hän tykkää sanoittaa asioita. Kyllä hän myös laulaa ja piirtää, mutta on ehdottoman ensisijaisesti puhuja. Hän on kyllä mainio tyttö.
Eilen oli sitten taas toisenlaista ilmaisua. Päiväkodin hoitaja kertoi, että Naakalla oli mennyt oikein hyvin, olivat leikkineet ystävän kanssa pitkään susia ja ulvoneet myös :D
Rva on kuluneella viikolla huomannut, että rintarangan yläosan venyttely laukaisee jotakin oikean lavan seudulta. se yläosa ei tietenkään veny normivenytyksillä (ei todellakaan, kun on kyse rva:sta), vaan joudun painamaan, "vetämään" ja liikuttelemaan sitä istuvassa asennossa esim. sohvan reunaa tai seinää vasten.
Liike tuntuu suoraan sanottuna ilkeältä, mutta esim. normaali eteentaivutus ei auta millään tavalla. Viikko on valitettavasti ollut aika kipuisa, ja jotenkin tuntuu siltä, että kipuja ei olisi, ellen tekisi mitään. Silloin olisi taas enemmän jumitusta.
Taannoin rva sai aikaistettua nukkumaanmenoansa siten, että unta tuli riittävästi. Nyt on valitettavasti jälleen lipsuttu luvattoman paljon, ja uni on jäänyt lyhyemmäksi. Rva ajatteli nyt ottaa itseään niskasta kiinni, ja alkaa mennä kertakaikkisesti aikaisemmin nukkumaan.
Kommentit
Lähetä kommentti