Sydänkesän kuulumisia kuvina

Tuntuu, että kesä on alkanut oikein tulvimalla...siis kirjaimellisesti. Naakka ja hänen isänsä joutuivat tänä aamuna päiväkotireissulla pakenemaan ukkosmyrskyä päiväkodin pyöräsuojaan, jonne oli alkanut myös tulvia vettä (siis nilkkoihin asti, vaaratilannetta ei sentään syntynyt).

Kiperästä tilanteesta päästiin, kun päiväkodin työntekijä tuli töihin ja saatiin tehtyä lautaviritelmä, jolla isä ja tytär pääsevät satimesta :D

Taidanpa vaihteeksi kertoa kuluneesta viikosta kuvina - melkein joka päivä on tehty jotakin, josta olen ottanut kuvan.

Viime tiistaina juhlittiin päiväkodin kevätjuhlaa. Tänä vuonna ei esiinnytty, vaan suoritettiin tehtäviä, joilla sai "lippuja", joilla sai puolestaan nakkeja ja sen sellaista.

Muuten hyvä idea (jätän nyt tässä mainitsematta, mitä mieltä olen kilpailuista, joihin aikuisten pitää osallistua...) , mutta koska oli ilmoitettu, että juhlasta saa ruokaa, en ottanut lapsille evästä mukaan.

Kuullessaan, ettei heti syödäkään, 2-vuotiaani sai tietenkin raivarin...no, hän leppyi tilanteen korjaantuessa, mutta se jopas tuntui tehtävien suorittaminen pitkälliseltä.

Tässä Touhi, kun oltiin jo kotimatkalla juhlasta. Hän on kasvanut vuoden aikana ihan kaikilla tavoilla:



Torstaina olikin vapaapäivä töistä. Touhi puri jo heti aamulla Naakkaa selkään niin että piti puhdistaa ja laastaroida. Loppujen lopuksi totesin että lapset pitää erottaa toisistaan vähäksi aikaa.

Lasten isä lähti Touhin kanssa ostoksille ja minä Naakan kanssa Lintsille. Menimme vain ilmaislaitteisiin, ja Naakka loisti, kun sai jakamattoman huomioni ja hauskuutta huvipuiston muodossa.

Asumme aika lähellä Linnanmäkeä, sinne on helppo matkustaa julkisilla. Koska sisäänpääsy on ilmainen, huvireissu ei kustanna liikaa, kun lapset ovat vielä pieniä eivätkä vaadi kaikkiin laitteisin pääsyä.


Alkukesä on eräs rva:n suosikkivuodenajoista. Viime perjantaiaamu oli sateinen. Olin juuri palaamassa lasten vasukeskusteluista, kun huomasin, kuinka kauniisti syreenit kukkivat kotikulmillamme.



Ja lisää kasvikuvia....lauantaina poikkesin työmatkalla akvaarioliikkeessä ostamassa kalanruokaa. Poistuin kuitenkin ilman kalanruokaa, mutta kolmen uuden kasvin kanssa.

Minullahan on sangen yksipuolinen kasvivalikoima - se koostuu setäni minulle joskus kauan sitten lahjoittamasta vallisneriasta sekä punamelalehdestä (molemmat alunperin peräisin suurin piirtein 1970-luvulta).

Nyt päätin kuitenkin kokeilla uusia kasveja, joiden nimet otan vielä selville...kuitenkin, kun otin yhden kasveista vesipussista, niin eikös suurin osa korsista napsahtanut poikki.

Hätä ei luultavasti ollut tämännäköinen. Nyt loput punaisen kasvin korret ovat juurtumassa "maljakossa".


Sunnuntaina lapset heräsivät muistaakseni hemmetin aikaisin...ja heillä oli myös riita päällä melkein heti. Koska itselläni meinasi palaa hihat myös, lähdimme aamupäivällä metsään kävelylle.

Naakka on nykyään hyvin innoissaan metsästä. Luulen, että hän viihtyisi siellä tuntikausia. Touhi taas on ylipäätänsä innoissaan, kun lähdetään johonkin. Riidat unohtuivat.


Samana iltapäivänä veimme Naakan ratikalla ukin luokse kylään. Touhin pääsi minun kanssani muumikauppaan ja kahvilaan.  Olen vähän huono lähtemään 2-vuotiaani kanssa mihinkään, joten päätin, että otan itseäni kerrankin niskasta kiinni.

Muumikaupassa Touhi sai valita kolme pientä muumifiguuria (hän tykkää leikkiä muumitalolla ja -laivalla), mutta osa hahmoista on kadonnut vuosien varrella. Hän valitsi empimättä poliisin. Olisin itse halunnut meille mörön, mutta T. valitsi mamman ja papan.

Kahvilassa meni suoraan sanottuna chillaillen. Touhi leikki muumeilla ja söi pullaa. Minä söin kahvin kanssa lohileivän, joka olikin niin täyttävä, ettei tarvinnut syödä paljon mitään loppupäivänä.


Laitetaanpa loppuun vielä kuva kasvimaastani: Salaatit alkavat olla jo sillä mallilla, että aivan kohta voi napsia syötävää pöytään:


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe