Herman ja mukavia asioita säästä huolimatta

Kaikenlaisen toiminnan keskeltä sitä löytääkin itsensä. "Keppieläimet" ovat asustaneet meillä nyt viisi päivää, ja niitä on hauska tarkkailla. Hoito on tähän mennessä ollut superhelppoa, ja ilmeisesti se on tepsinyt, koska otukset ovat hengissä.

Yksi otus, Herman,  on hieman muita suurempi. Se maastoutuu myös mielestäni parhaiten. Tänään se on näemmä keskittynyt jäljittelemään suoraa oksaa...


Tomaatin ja tuoksuherneen taimet ovat jo hyvässä vaiheessa. Alkaisin jo istuttaa parvekkeelle ellei sää olisi noin pirun kylmä. Lunta on tällä viikolla tullut lähes joka päivä, tänään kastelin varpaani aamulla matkalla töihin, lenkkarit & lumisohjo eivät ole ollenkaan toimiva yhdistelmä.

Puutarhapalstalla pitäisi ehdottomasti vierailla, mutta tänään (tai edes huomenna) siihen ei ole minkäänlaista mahdollisuutta. Olen eniten huolestunut kukkapenkin alustani, sieltä pitäisi käydä raa`asti poistamassa nurmikkoa.

Tällä hetkellä hyytävä keli lähinnä kiukuttaa, vaikka ei se tietenkään kiukuttelemalla parane. Ehkäpä pari huonosti nukuttua yötä kiukuttavat lopulta enemmän kuin sää - on tänään ollut mukaviakin hetkiä.


Lisään vielä loppuun kuvan Naakasta uuden puhelimensa kanssa. Kuka on otettu Naakan syntymäpäivänä, jota juhlimme viikonloppuna. Puhelin oli kyllä mieluinen lahja, ja se on todellakin käytössä edelleen :D

Vielä meille ei ole tullut kovin paljon keskustelua sopivasta puhelimen käytön määrästä. Puhelin on toiminnassa 7-19, eli näiden aikojen ulkopuolella ei voi käyttää muuten kuin soittamiseen. Naakka lopettaa aika kiltisti puhelimen käytön, kun hänelle siitä huomauttaa.

Symppistä on, kun hän lähettelee viestejä ystävälleen. Jotenkin en ole tottunut, että minulla on puhelimen omistava, viestejä kirjoittamaan kykenevä kuusivuotias. Varmasti ongelmia vielä tulee, mutta ei onneksi vielä.


PS. Tänä viikonloppuna on ohjelmassa ainakin toimintaa yhdistysasioissa sekä paljon lastenhoitoa.

PPS. Naakalla on taas ensi viikolla puheterapia - josko voisimme sitä ärrää alkaa vihdoin harjoitella.

PPPS.  Touhilla on näemmä uhmaikä päällä. Hän suuttuu mistä vain eikä meinaa antaa periksi vaikka kuinka väsyttäisi. Pääsenpä jälleen polkemaan jalkaani ja venyttämään hermojani!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe