Hohhoijaa ja sen sellaista

Niskasilla on sinänsä asiat ihan hyvin. Kuitenkin, huomaan pientä (eikä edes niin pientä) tylsistymistä vallitsevaan tilanteeseen. Ongelmia ovat kaverittomuus, kodin ulkopuolella tapahtuvien asioiden yksipuolisuus ja epätietoisuus, kuinka kauan tässä tilanteessa ollaan.

Naakka täyttää pian seitsemän vuotta. Juhla-asia on puhuttu jo aiemmin selväksi - niitä ei nyt toistaiseksi tule. Juhlimme toki perhepiirissä ja se on varmasti mukavaa, mutta normaaleja asioita kaivattaisiin nyt enemmän kuin koskaan.

Jotenkin tunne on kuin heittäisi aina nopalla typerän luvun ja saisi ohjeeksi mennä toistuvasti suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta. Ehkäpä siihen vaikuttaa, että moni muukin asia on jotenkin vaiheessa.

Valonpilkahduksiakin tosin on. Odotan todella, että kirjastot avattaisiin taas. Itselläni on kirjoja jonossa kotonakin, mutta lapsille olisi todella ihanaa saada jotakin uutta. Ylipäätänsä olisi mukava käydä muuallakin kuin ruokakaupassa.

Saatamme päästä ensi viikonloppuna vähän yökylään - Naakan ja Touhin isovanhemmat siirtynevät kesämökille, jolloin me pääsisimme "mummolaan" ilman isovanhempia. Siellä on taas vähän erilaista puuhaa ja sen sellaista.

Osalla lapsista on mahdollisuus tavata isovanhempiaan esimerkiksi ulkona, mutta meillä ei ole toistaiseksi sellaista mahdollisuutta, koska useammalle isovanhemmalle koronavirus voisi olla pahimmillaan tappava.

Valonpilkahdus, joka toteutuu ihan normaalisti, on puutarhapalsta (ja parvekepuutarha). Minulla on nyt ruukuissa kasvamassa salviaa, auringonkukkaa ja tuoksuhernettä. Lisäksi olen ostanut vähän kaikenlaisia siemeniä.

Puuhaa tulee olemaan kummassakin puutarhassa riittämiin, ja seuraava kuukausi tulee olemaan kiireinen. Odotan kumpaakin ihan valtavasti.

Eräs tämän kesän hankinta tulee ehdottomasti olemaan puutarhasakset. Olen tehnyt hommia keittiösaksilla ja rikkonut yhdet viime kesänä. Toivottu hankinta olisi myös viikate niittämistä varten. Silppuria ei varmaankaan tule tänäkään kesänä, koska minulla ei ole palstalla sopivaa säilytyslaatikkoa.

PS. Sinnittelemme tylsyyden kanssa ja yritämme ajatella, että normaalit ajat koittavat ennemmin tai myöhemmin.

PPS. Touhi kaipaa kirjastosta varsinkin Mikko Mallikasta.

PPPS. Nyt olen yksin lasten kanssa, mutta ehkäpä pääsen illalla hieman palstailemaan. Haluaisin nähdä, ovatko tulppaanit jo kukassa, pionit puskeneet mullan läpi ja miltä maksaruoho ja mansikat nyt näyttävät.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe