Op De Beeck, piano ja Duolingo

Hans Op de Beeck oli aiemmin minulle oikein tuntematon hahmo. Joululomalla kävin kuitenkin aikuisseurassa (ja ensimmäistä kertaa Amos Rexissä. Täytyy sanoa että näyttelyn unenomainen maailma veistoksineen lumosi minut.

En voi sanoa tuntevani taidemaailmaa kovin hyvin. En myöskään ota selvää, millaisia näyttelyitä missäkin on. Se on oikeastaan vähän kummallista, sillä pidän yleensä näyttelyissä käymisestä, kun saan aikaiseksi mennä.

Yleensä tämä kyllä vaatii, että mukana on joku toinen, joka parhaassa tapauksessa pyytää minua mukaan. Tällä kertaa sain jopa itse idean - jotakin edistystä :) 

Olen tietyllä tavalla aistiherkkä, ja olen huomannut, että minun on rajattava kokemastani taiteesta videoinstallaatiot pois - liikaa hälyä. Kuva, musiikki ja esimerkiksi veistokset sopivat, mielellään kyllä erikseen.

Nautin Op de Beeckin veistoksista täysillä. Tunnelma oli rauhallinen, sopivalla tavalla aavemainen mutta kuitenkin mielestäni kaunis ja positiivinen. Sisään pääsin museokortilla.

Naakka on soittanut pianoa enemmän kuin aikaisemmin. Osasyy saattaa olla, että alkeiskirjan kappaleet alkavat pikkuhiljaa kuulostamaan oikeilta kappaleilta. Ohjeistan hänelle uuden (lyhyen) kappaleen noin kaksi kertaa viikossa.

Myös Touhi oli halukas pianotuntiin, mutta siinä kävi niin, että hän ei jaksanutkaan keskittyä. Ei siis instrumenttia ainakaan vielä Touhille. Naakka on ehkä paremmassa iässä, hänellä alkaa olla jo omaakin kiinnostusta asiaan.

Itse olen yrittänyt soittaa hetken joka päivä. Tuntuu, että jonkinlainen ote asiaan on syntynyt. On tosin vielä vaikeaa esimerkiksi lukea nuottiviivastolta todella matalia tai todella korkeita nuotteja ja löytää ne vielä pianosta. 

Hieman höpsö kielenopiskelunikin on jatkunut, Duolingolla pitkästä aikaa. Olen varmaankin puhunut Duolingosta, kieltenoppimispelistä jo aiemmin täällä blogissa. Kieltä opetellaan pieninä palasina ja aina kun oppii, pääsee pelissä "eteenpäin". 

Valitsin tällä kertaa venäjän. Se onkin kieli, jota en ole koskaan ennen opiskellut mutta olen aina halunnut oppia. Pelissä eteneminen onkin ollut hivenen hidasta, koska kaikki on niin uutta. Tällä hetkellä opettelen kyrillisiä aakkosia, sanoja ja suunnan kysymistä. 

Voi olla että kyllästyn jossakin vaiheessa ja jätän Duolingon tauolle. Tämän olen tehnyt aiemminkin. Minulle olisi kuitenkin työelämässä "mutkan takaa" käyttöä jonkinasteiselle venäjän taidolle. Selviäisin ilmankin, mutta on mukavaa oppia uusia asioita, edes vähän.

PS. Amos Rexin näyttelyyn olisi mukava viedä lapsetkin. Kun keksisi jonkin hetken, jolloin jono olisi lyhyt.

PPS. Kun Naakan "Pienet sormet soittamaan" on käyty läpi, täytyy ehkä Hankkia Aaronin pianokoulu. Sillä aloitin itse aikanaan. Katsotaan, koska asia tulee ajankohtaiseksi.

PPPS. Touhi on edelleen kiinnostunut jalkapallosta. Katsotaan keväämmällä, saisimmeko hänet johonkin treenaamaan.