Pitkästä aikaa huonekasveista

Jos jotakin tällä hetkellä odotan, se on auringonvalon lisääntyminen. En varsinaisesti kärsi valonpuutteesta, kaamosmasennus ei ole onneksi osunut minulle. Tiedän kuitenkin, että monet kärsivät sellaisesta.

Itselleni tärkeä hetki on, kun aurinko alkaa paistaa keittiön ikkunasta sisään. Kun se alkaa, on meillä ennen pitkää pieniä alkuja ja uusia lehtiä huonekasvissa jos toisessa. Koska valo nyt paistaa vain heijastuksena toisen talon seinästä, ei kasvua vielä näy.

Huonekasvien kanssa valon lisääntyminen on pelkästään mukavaa. Voi seurata, kuinka ne alkavat tehdä uusia alkuja ja voida paremmin. Tosin huonekasvini ovat selvinneet tästä talvesta yllättävän hyvin. Täytyy toivoa, että ne jaksaisivat vielä vähän aikaa.

Kun valo vielä lisääntyy ja vuodenaika kääntyy kohti kevättä, homma ei tuota enää pelkästään mielihyvää - ajatukset alkavat olla taimien istutuksessa parvekkeelle ja puutarhapalstalle, ja silloin mukaan astuu myöskin hieman stressiä. 

Olen kuitenkin pystynyt säilyttämään mielialan pääasiassa positiivisella puolella. Tänä vuonna haluan kasvattaa auringonkukkia siemenestä alkaen. Muuta spesiaalia en ole vielä keksinyt, paitsi että vadelmapuskia on tulossa lisää puutarhapalstalle.

Risuhommia täytyy tehdä onneksi vähemmän kuin viime kesänä. Ne meinasivat käydä todella hermoille viime kesänä. Nyt viime vuosina levinnyt pensaskasvusto on karsittu minimiin, Jotakin täytyy vielä tehdä sillä saralla, mutta nyt voinee keskittyä enemmän varsinaiseen puutarhanhoitoon.

Meillä on harmillisesti tällä hetkellä vain yksi paika, keittiö, jossa on tarpeeksi valoisaa kasveille. Muualla on joko liian hämärää (toki niitä hämäräkasvejakin olisi) tai ei tilaa kasveille. Toki akvaariossa on paljon kasveja, millä olohuoneen "kasvisto" on hoidettu.

Minä olen tykännyt huonekasveista ja kasvimaista lapsesta asti. Isoäidin kasvimaalla tuki kuokittua vapaaehtoisesti lapsena kesälomilla, ja halusin omaan huoneeseeni huonekasveja noin 11-vuotiaasta asti. 

Lapsilleni en ole varsinaisesti vielä kasvi-innostustani siirtänyt. En oikein saa seuraa puutarhapalstalle ainakaan kuokkimiseen. Naakan mielestä huonekasvit keittiössä ovat ärsyttävän lähellä häntä, kun hän ruokaillee :D Nii-in, aina ei voi onnistua. Odotan kuitenkin valoa.