Työkokeilu ohi

Rva oli tänään viimeistä päivää työkokeilussa. Olo on iloinen, ja rva on itseensä tyytyväinen. Tämä työkokeilu kesti puolisentoista kuukautta (olisi varmasti kestänyt pidempäänkin, mikäli rva olisi keksinyt hakea kyseiseen paikkaan aiemmin tai Naakka ei tarvitsisi äitiänsä kotona ensi maanantaista lähtien.

Rva sai kiitosta työstään työkokeilupaikassa, ja palasi kotiin kukkakimpun kanssa. Jatkoa kokeilulle saattaa olla luvassa, mutta ensi syksyn tilannetta täytyy katsoa vielä muutamaltakin kantilta.

Tänään minulle esitettiin kysymys, millaisia työsuunnitelmia minulla on tulevaisuuden suhteen. Ensimmäisellä sijalla rva:n elämässä ovat tietysti tällä hetkellä Naakan hoito ja oma kuntoutus, mutta kyllä niitä töitä olisi oikein mukava pystyä tulevaisuudessa tekemään.

Hyvä, että kokeilusta jäi tunne, että jonkinlainen ammattitaito ja osaaminen on sentään tallella, ja sitä on myös mahdollista kehittää.

Pitkä poissaolo työelämästä ei ole millään tavalla hyvä asia, mutta niinhän se meidän vammautuneiden kohdalla useimmiten menee. Vammaisten työssäkäynti on eräänlainen harmaa alue, rva jaksaa kyllä kuuluttaa, että hyvin monet vammautuneet tekisivät mielellään töitä, kun sopiva järjestely löytyisi.

Jos totta puhutaan, rva on hieman jännittynyt, kun alkaa olla päivät kaksistaan Naakan kanssa. Hermoilu suoraan sanottuna hävettää rva:ta hieman, kun oman lapsen hoidon pitäisi kai olla täysin luonnollinen asia. Niinhän se onkin, mutta rva:lla on siitä huolimatta hieman epävarma olo.

Naakka on sinänsä paljon helpompi kuin joskus aiemmin, hänen hoitonsa alkaa jo muistuttaa pienen lapsen hoitoa suhteellisen säännöllisine rytmeineen. Rva aikoo käydä Naakan kanssa vauvakerhoissa kahtena aamupäivänä viikossa, mutta muita suunnitelmia ei vielä ole.

Toisaalta on mukavaa, kun aikataulu on vähän väljempi. Kun Naakka nukkuu, rva puuhastelee mielellään omia juttujaan, kuten pieniä käsitöitä ja askarteluja. Eilen valmistuivat eräälle ystävälle menevät villasukat, joita rva pakersi muutaman kuukauden ajan.

Seuraavaksi rva kokeilee kesällä Lintsiltä voitetun, pienen akryylimaalauksen tekoa. Kuvataide tosi kaukana rva:n osaamisalueelta, mutta tähän tauluun on piirretty ääriviivat valmiiksi ja sopivat maalitkin löytyvät pakkauksesta, joten josko siitä jotakin tulisi.

Nyt rva siirtyy odottelemaan Naakan heräämistä päiväunilta. Pian saammekin tänne oikein mieluisan iltapäivävieraan. Viikonloppuun ei onneksi kuulu mitään mahdottomia ohjelmanumeroita.

Kommentit

  1. Onneksi olkoon loistavasti menneestä työkokeilusta! :D Kyllä usko omaan itseen kasvaa merkittävästi, kun huomaa osaavansa ja onnistuvansa. Ja viimeistään kukkapuska osoitti, että muutkin ovat huomanneet rvan taidot.
    Tsemppiä myös uuteen, vastuulliseen hommaan pikkupirpanan kanssa. Jään odottamaan, että jos rva muilta kiireiltään vielä ehtii ja jaksaa, niin ehkä näistäkin kuvioista tulee blogiin informaatiota.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, farmari :) Olisin viihtynyt töissä pidempäänkin, mutta enköhän työllisty jollakin tavalla, johonkin myöhemminkin. Blogi on vastapainoa arjelle täällä kotosalla jatkossakin, joten eiköhän rva innostu kirjoittamaan myöhemminkin. Mielessä on jo useampia aiheita, joihin voisi tarttua, joten eiköhän tällä jo pitkälle selvitä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys