Mukava sunnuntai ja puumeditaatio
Ihan ensimmäiseksi välitän kiitokset uudelle blogituttavuudelleni, samalla vertaistuelle: oli todella mukavaa, kun olit käymässä täällä eilen!
Kun sairastaa hieman harvinaista vammaa kuten whiplash, on aina yhtä ihmeellistä ja samalla helpottavaa kuulla, että muillakin on samankaltaisia oireita kuin itsellä. Heihin kun ei kasvotusten törmää kovin usein.
Se ei toki ole hauskaa, että ihmiset ovat saaneet niskan retkahdusvamman - rva tarkoittaa, että samalla tavalla oireilevien on helpompi jakaa kokemuksia, mahdollisesti antaa hoitovinkkejä puolin ja toisin sekä pohtia tilannetta yleisesti.
Sunnuntaina teimme myös perheen kanssa pienen kävelyretken metsään. Olemme siinä mielessä onnekkaita, että vaikka asumme keskellä kaupunkia, metsä alkaa noin kolmensadan metrin päässä kotioveltamme.
Vähän matkaa kärryteltyämme jätimme rattaat polunvarteen ja jalkauduimme. Rva tykkää kovasti kulkea epätasaisessa maastossa, se tekee keholle hyvää. Olimme liikkeellä myöhään iltapäivällä, ja aurinko oli jo melko alhaalla.
Matkan aikana toimin Naakan keräämien käpyjen kantajana, päätoimisesti. Polkua jonkin matkaa jatkettuamme löysimme hauskan, tasaisen kallionlaen, jota kävimme tutkimassa. Sitten oli jo aika palata kotiin.
Retkellä täytyy toki tehdä jotakin hassua, niinpä halasin puuta. Päädyin mielijohteeseeni luettuani jostain puumeditaatiosta. Siitä suoritetaan esimerkiksi tavallinen Mindfulness-harjoitus puuhun nojaten.
Ehkäpä tulen joskus suorittamaan puumeditaation, kosketus puuhun nimittäin tuntui kivalta ja rauhoittavalta!
Tänään olikin hieronta. Se helpotti jumittunutta oloani huomattavasti. Luvassa on varsinainen hoitoviikko, sillä huomenna minulla on uusi aika sille fysioterapeutille, jonka luona kävin kaksi viikkoa sitten.
Lopuksi minun täytyy kertoa, että koin positiivisella tavalla hämmentävän asian töissä: osallistuin palaveriin, jossa sähköpöytä nostettiin ylös ja palaveri suoritettiin suureksi osaksi seisten ilmeisesti ihan minua ajatellen.
Täytyy sanoa, että seisomisen ja istumisen (kävin välillä istumassa hetken huonessa olevassa nojatuolissa) vaihtelu on ehdottomasti helpompaa kuin pitkä istuminen yhtäjaksoisesti. Päivästä tuli onnistunut.
Kun sairastaa hieman harvinaista vammaa kuten whiplash, on aina yhtä ihmeellistä ja samalla helpottavaa kuulla, että muillakin on samankaltaisia oireita kuin itsellä. Heihin kun ei kasvotusten törmää kovin usein.
Se ei toki ole hauskaa, että ihmiset ovat saaneet niskan retkahdusvamman - rva tarkoittaa, että samalla tavalla oireilevien on helpompi jakaa kokemuksia, mahdollisesti antaa hoitovinkkejä puolin ja toisin sekä pohtia tilannetta yleisesti.
Sunnuntaina teimme myös perheen kanssa pienen kävelyretken metsään. Olemme siinä mielessä onnekkaita, että vaikka asumme keskellä kaupunkia, metsä alkaa noin kolmensadan metrin päässä kotioveltamme.
Vähän matkaa kärryteltyämme jätimme rattaat polunvarteen ja jalkauduimme. Rva tykkää kovasti kulkea epätasaisessa maastossa, se tekee keholle hyvää. Olimme liikkeellä myöhään iltapäivällä, ja aurinko oli jo melko alhaalla.
Matkan aikana toimin Naakan keräämien käpyjen kantajana, päätoimisesti. Polkua jonkin matkaa jatkettuamme löysimme hauskan, tasaisen kallionlaen, jota kävimme tutkimassa. Sitten oli jo aika palata kotiin.
Retkellä täytyy toki tehdä jotakin hassua, niinpä halasin puuta. Päädyin mielijohteeseeni luettuani jostain puumeditaatiosta. Siitä suoritetaan esimerkiksi tavallinen Mindfulness-harjoitus puuhun nojaten.
Ehkäpä tulen joskus suorittamaan puumeditaation, kosketus puuhun nimittäin tuntui kivalta ja rauhoittavalta!
Tänään olikin hieronta. Se helpotti jumittunutta oloani huomattavasti. Luvassa on varsinainen hoitoviikko, sillä huomenna minulla on uusi aika sille fysioterapeutille, jonka luona kävin kaksi viikkoa sitten.
Lopuksi minun täytyy kertoa, että koin positiivisella tavalla hämmentävän asian töissä: osallistuin palaveriin, jossa sähköpöytä nostettiin ylös ja palaveri suoritettiin suureksi osaksi seisten ilmeisesti ihan minua ajatellen.
Täytyy sanoa, että seisomisen ja istumisen (kävin välillä istumassa hetken huonessa olevassa nojatuolissa) vaihtelu on ehdottomasti helpompaa kuin pitkä istuminen yhtäjaksoisesti. Päivästä tuli onnistunut.
Kommentit
Lähetä kommentti