Mielikuvitusleikkien aikaa
Rva:n piti oikein käydä kurkkaamassa, mitä tuli kirjoitetuksi blogiin viime kerralla, ettei nyt ainakaan tule kirjoitetuksi ihan samoja juttuja kahteen kertaan.
Meillä oli puolison kanssa loppuviikosta treffit! Ne sijoittuivat hieman epäromanttisesti aamupäivään, mutta mitäs siitä! Suuntasimme tällä kertaa läheiselle palloiluhallille pelaamaan sulkkista, vaikka minua kyllä vähän epäilytti...
Varaamalleni kentälle kuljettiin vielä paikan ruokalan kautta, ja pohdimme melkein vakavissamme, josko skippaisimme pelin ja siirtyisimme heti ruokailuun. Sulkapallo ihan oikealla kentällä osoittautui mukavaksi puuhaksi. Tosin olin jo 15 minuutin päästä niin väsynyt, etten olisi jaksanut enää yhtään jatkaa.
Ei ollut mikään yllätys, etten osannut yhtään taktikoida. Puoliso on onneksi myös kokematon pelaaja (tosin minua nopeampi), ja melko nopeasti päätimme, että emme laske pisteitä.
Puolen tunnin päästä totesin, että nyt niska ei enää tykkää. Laji on sen verran "hyppivä", että kallonpohjat eivät tykänneet yhtään. Pelaaminen oli kyllä niin hauskaa (pääsen harvoin vauhdikkaaseen tilaan, kun sellaista täytyy pääpiirteissään välttää), että sinnittelin vielä 15 minuuttia.
Totesimme, että haluamme joku kerta ottaa uusiksi. Palloiluhalli on melko lähellä kotiamme, sinne on n. 15 minuutin kävelymatka. Paikan päällä oli aamupäivästä vain vähän ihmisiä, joten hyvin rauhassa saimme "otteluamme" pelata.
Viikonlopun aikana kävin vielä salilla Pilateksessa, sen enempää liikuntaa en viikonlopun aikana harrastanut.
Rangan kiertoliikkeet yritän pitää ohjelmassani. Minulla oli viikko sitten fyssari, jossa tarkasteltiin rankaani edelleen alaspäin (niska, rintaranka, nyt alaselkä) ja todettiin, että aiempien lisäksi myös alaselän oikea puoli on todella jumissa.
Nyt sain edellisten liikkeiden lisäksi myös kaksi liikettä, joilla etsiä alaselkään lisää liikkuvuutta. En ole vielä ihan varma, osuvatko ne oikeaan kohtaan, mutta uudet liikkeet vaativat aina opettelua. Seuraava fyssari on varattu ensi maanantaille.
Naakalla on taas ollut ihan loistavia juttuja. Päiväkoti pyysi itsenäisyysjuhlaa varten lapsille lyhtyjä led-valoilla, joten toimitimme sellaisen paikalle tänään. Eilen kokeilimme lyhtyä ekaa kertaa pimeässä vessassa.
Naakka ihastui lyhtyyn ja vessan lattialla istumiseen niin, että istuimme siellä, tarkkailimme lyhdyn loistetta ja jutustelimme melkein puoli tuntia.
Naakka pohti mm., että kyllä joulupukki voi olla nainenkin! Lisäksi hän on tällä viikolla leikkinyt vedettävän puulelunsa (toukka) kanssa, että vie tämän päiväkotiin ja lähtee itse töihin. Töihin liittyvä kysymys oli: "Äiti, missä se töi on?"
Lisäksi meidän vessa on nykyään "ravintola". Oveen pitää koputtaa ja tarjoilija-Naakka tulee avaamaan oven. Hän tarjoilee kaikenlaista, mutta pääasiassa lihapullia, perunamuusia sekä vesimelonia ( se on muuten ABC:n lastenannos).
Rva ja hra käyvät siis ravintolassa nykyään usein, jopa monta kertaa illassa!
Kun tämän saisi oveen - olen antanut naulanhakkaamistehtävän hra:lle, joka suorittaa sen toivon mukaan pian!
Meillä oli puolison kanssa loppuviikosta treffit! Ne sijoittuivat hieman epäromanttisesti aamupäivään, mutta mitäs siitä! Suuntasimme tällä kertaa läheiselle palloiluhallille pelaamaan sulkkista, vaikka minua kyllä vähän epäilytti...
Varaamalleni kentälle kuljettiin vielä paikan ruokalan kautta, ja pohdimme melkein vakavissamme, josko skippaisimme pelin ja siirtyisimme heti ruokailuun. Sulkapallo ihan oikealla kentällä osoittautui mukavaksi puuhaksi. Tosin olin jo 15 minuutin päästä niin väsynyt, etten olisi jaksanut enää yhtään jatkaa.
Ei ollut mikään yllätys, etten osannut yhtään taktikoida. Puoliso on onneksi myös kokematon pelaaja (tosin minua nopeampi), ja melko nopeasti päätimme, että emme laske pisteitä.
Puolen tunnin päästä totesin, että nyt niska ei enää tykkää. Laji on sen verran "hyppivä", että kallonpohjat eivät tykänneet yhtään. Pelaaminen oli kyllä niin hauskaa (pääsen harvoin vauhdikkaaseen tilaan, kun sellaista täytyy pääpiirteissään välttää), että sinnittelin vielä 15 minuuttia.
Totesimme, että haluamme joku kerta ottaa uusiksi. Palloiluhalli on melko lähellä kotiamme, sinne on n. 15 minuutin kävelymatka. Paikan päällä oli aamupäivästä vain vähän ihmisiä, joten hyvin rauhassa saimme "otteluamme" pelata.
Viikonlopun aikana kävin vielä salilla Pilateksessa, sen enempää liikuntaa en viikonlopun aikana harrastanut.
Rangan kiertoliikkeet yritän pitää ohjelmassani. Minulla oli viikko sitten fyssari, jossa tarkasteltiin rankaani edelleen alaspäin (niska, rintaranka, nyt alaselkä) ja todettiin, että aiempien lisäksi myös alaselän oikea puoli on todella jumissa.
Nyt sain edellisten liikkeiden lisäksi myös kaksi liikettä, joilla etsiä alaselkään lisää liikkuvuutta. En ole vielä ihan varma, osuvatko ne oikeaan kohtaan, mutta uudet liikkeet vaativat aina opettelua. Seuraava fyssari on varattu ensi maanantaille.
Naakalla on taas ollut ihan loistavia juttuja. Päiväkoti pyysi itsenäisyysjuhlaa varten lapsille lyhtyjä led-valoilla, joten toimitimme sellaisen paikalle tänään. Eilen kokeilimme lyhtyä ekaa kertaa pimeässä vessassa.
Naakka ihastui lyhtyyn ja vessan lattialla istumiseen niin, että istuimme siellä, tarkkailimme lyhdyn loistetta ja jutustelimme melkein puoli tuntia.
Naakka pohti mm., että kyllä joulupukki voi olla nainenkin! Lisäksi hän on tällä viikolla leikkinyt vedettävän puulelunsa (toukka) kanssa, että vie tämän päiväkotiin ja lähtee itse töihin. Töihin liittyvä kysymys oli: "Äiti, missä se töi on?"
Lisäksi meidän vessa on nykyään "ravintola". Oveen pitää koputtaa ja tarjoilija-Naakka tulee avaamaan oven. Hän tarjoilee kaikenlaista, mutta pääasiassa lihapullia, perunamuusia sekä vesimelonia ( se on muuten ABC:n lastenannos).
Rva ja hra käyvät siis ravintolassa nykyään usein, jopa monta kertaa illassa!
Kun tämän saisi oveen - olen antanut naulanhakkaamistehtävän hra:lle, joka suorittaa sen toivon mukaan pian!
Kommentit
Lähetä kommentti