Tervitused Tallinnast!

Lähdimme keskiviikkona puolison kanssa melkein ex tempore -matkalle Tallinnaan. Kyseessä oli päiväristeily, laiva lähti yhdeltätoista ja palasi takasin kahdeksalta illalla. Ennen lähtöä, aamukahdeksalta kävimme viemässä Naakan päiväkotiin ja kävimme vielä uuden tulokkaan, "Nappe-vauvan" neuvolassa.

Kuten olin arvellutkin, matkasimme monisatapäisen eläkeläisjoukon kanssa. Olimme varanneet pöydän a la carté -ravintolasta heti yhdeksitoista. Hassu puolisoni tilasi kokonaisen menyyn (ja minäkin sitten), vaikka lounaan piti olla kevyt, jotta jaksaisimme vielä syödä Tallinnassa.

Kun ravintola on hiljainen pöytäseurue ei ole kovin iso, rva:lla sujuu nykyisin syöminen ihan hyvin. Yläselän asentoa piti korjata pitkin istunnon, mutta eipä niitä suuria ongelmia ilmennyt.

Ai mitä söin? No, alkupalaksi oli vasikancarpaccio, pääruuaksi nieriää ja jälkiruuaksi jääkarpaloita kinuskikastikkeella - ateria poikkesi siis varsin räikeästi arkiruokailustamme, mikä oli tarkoituskin!

Kun ruuan jälkeen oli pakko vetäytyä hyttiin päiväunille, ei matkassa kovin kauan kestänyt.

Minä olin hassuttelutuulella (lieneekö siksi, että edellisistä kokopäivätreffeistämme on aikaa kuukausikaupalla) Niinpä ajoimme satamasta riksalla Viru-keskukseen! Matka sujui oikein hyvin. Minun mielestäni kokemus oli tosi hauska, ja puoliso istui vieressä naama kalpeana toivoen, ettei sattuisi mitään onnettomuutta. Selvisimme vahingoittumattomina.

Kahvittelimme varmaan tunnin, kaupoista en löytänyt mitään. Olisin ostanut valkoiset Ecco soft - varsitennarit, mutta jäljellä oli vain yksi pari, sekin sen verran huonossa kunnossa, etten viitsinyt ostaa.

Viru-keskuksesta kävelimme vanhaan kaupunkiin. Se on ihana! Suomesta ei löydy vastaavaa, linnanmuureilla ympäröityä keskiaikaista aluetta. Hauskoja minusta ovat erityisesti muurin tornit, kuten esimerkiksi "Pitkä Hermanni" ja "Paksu Margareeta", joiden ulkonäkö paljastaa helposti, kumpi on kyseessä.

Sitten oli taas vähän nälkä. Olde Hansa -ravintolasta sai vähän pienempiäkin annoksia, ja pääsi nauttimaan keskiaikaisesta tunnelmasta kynttilänvalossa.

Ajoituksemme ravintolassa oli mainio: olimme jo lopettelemassa liha- ja kalatarjottimiamme, kun viereiseen pöytään saapuivat brittituristit helvetistä... Siinähän sitä sitten kuunneltiin poppibiisejä puhelimista ja meinasimme saada selfiekepistä päähämme..poistuimme ravintolasta melko nopeasti.

Paluumatkan aika koitti. Taas päiväunille, sitten vähän ostoksia (minulle korvikset, Naakalle pieni, uitettava viikkarilaiva ja puolisolle uusi tuoksu loppuneen tilalle).

Puuh, aurinkoinen lomapäivämme alkoi olla takanapäin! Laivan saavuttua satamaan totesimme, että pieni irtiotto oli kyllä tullut tarpeeseen. Ihan vähään aikaan emme varmaankaan pääse uudestaan, mutta ennen pitkää kyllä...

PS. Meistä on tullut juuri sellaisia kuin ei pitänyt. Suhteemme alkuaikoina, kymmenisen vuotta sitten päätimme, ettemme koskaan supista matkailuamme Tallinnan päiväristeilyihin, hanki perheautoa tai varsinkaan ajele sillä hoitamaan isoja ostoksiamme jossakin Prismassa tai vastaavassa :D Juuri näin on kuitenkin käynyt, olo on hemmetin tyytyväinen!




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys