Vapaapäiviä ja odottelua

Koti on taas pari päivää hiljainen, kun Naakka lähti viettämään kesälomaansa mummolaan. Hän siirtyi lomalleen mielellään, kun tiedostaa jo oikein hyvin, miten mukavaa isovanhemmilla on, ja miten siellä tehdään vähän erilaisia juttuja, jotka ovat hänelle vaihtelua.

Rva:lle ja puolisolle nämä vapaat merkitsevät paljon. Mitään ihmeellistä emme aio tehdä, mutta on mukavaa olla vähän aikaa omilla ehdoilla ja ilman lapsen päivärytmiä. Kun rva:n tilanne on mikä on, on hyvä, että apua välillä saa.

Perheet, sekä aikuiset että lapset ovat erilaisia. Jotkut lapset eivät vielä 3-vuotiaina ole valmiita olemaan yötä poissa kotoa. Naakalle 2 yötä tuntuu olevan sopiva aika, sitten alkavat ikäväoireet (ehkä myös meillä vanhemmilla).

Olen huomannut, että myös osalle vanhemmista on vaikeaa olla erossa lapsesta, eikä lapsi siksi yökyläile ainakaan kovin nuorena. Sitten on vanhempia, jotka toivovat hartaasti, että olisi ihmisiä, jotka voisivat edes joskus ottaa heidän lapsensa yökylään, jotta olisi edes pieni hetki aikaa levähtää.

Rva on kolmessa vuodessa oppinut, että elämä pienen lapsen kanssa on hyvin intensiivistä. Se on myös valtavan rikasta, mutta samalla väsyttävää. Pienet eronhetket ovat meillä tulleet tarpeeseen, ja samalla myös Naakka saa pieniä lomia meistä!

Nyt synnytyksen lähestyessä koen myös päivittäin tarvetta hetkiin, jolloin voin kääntyä sisäänpäin ja miettiä omiani. Aika paljon ne ajatukset liittyvät synnytykseen ja vauvaan. Huomaan muistelevani Naakan synnytystä ja pikkuvauva-aikaa ja toisaalta pohtivani tätä tulevaa.

Kehokin pakottaa olemaan mahdollisimman paljon levossa, joten tekemiseni ovat rajoittuneet pieniin askareisiin. Tänään tyhjennän yhden vauvanvaatelaatikon, jonka saimme mummolasta, kun veimme eilen Naakan sinne.

Synnytys ei sinänsä pelota minua, siihen liittyvät oheisjärjestelyt hermostuttavat kuitenkin hieman. Ensimmäinen synnytykseni oli lapsiveden menolla alkanut, sitten paikoilleen pysähtynyt ja lopulta käynnistyksen avulla etenemään saatu urheilusuoritus, aikavälillä tiistaista torstaihin.

Alkaisi nyt tämäkin synnytys lapsiveden menolla, niin tietäisin, miten toimia. Supistuksilla alkaneista synnytyksistä en tiedä mitään, enkä ymmärrä, milloin sinne sairaalaan pitäisi sitten lähteä.

Ensimmäisessä raskaudessa en kokenut supistuksia ollenkaan, tässä nykyisessä olen mahdollisesti tuntenut jotakin, joka on voinut olla supistus tai sitten jotakin muuta. Pitäisi varmaan synnyttää useammin, että tietäisi miten toimia ;)

Ajankohdasta vielä, että Niskasilla eletään tosiaan hetkiä, jolloin Nappe-vauva voi saapua tänään tai maksimissaan kolmen viikon kuluttua. Tavallaan elämme ihan tavallista kesälomaelämää, mutta olemme lähtövalmiudessa koko ajan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys