Itsenäisyyspäivä ja joulukuun joogaa

Isoisäni syntyi Suomen suuriruhtinaskuntaan. Kun hän oli 1-vuotias, Suomi itsenäistyi. Tänään, sukupolvia myöhemmin, juhlii 100-vuotiasta Suomea eräs toinen yksivuotias poika perheineen. Hyvää itsenäisyyspäivää, 100-vuotias Suomi!

Tänään kävin Touhin kanssa ulkona. Olipa hienon sään pakkasherra antanut tälle päivälle. Touhi liikkui oikein toden teolla, sen verran vaikeaa 1-vuotiaan kulku paksussa toppapuvussa on. Itse en päässyt kovin paljon liikkumaan, aikuiselle kulkumme oli varsin hidasta.

Tänään suunnitelmissa on ainakin joulukoristeiden asettelu. En tosin ole varma, onnistuuko se juuri tänään (se on erityisesti Touhin hoidosta kiinni), kuten on moni muukin asia perheessä nykyään. Poika itse on kyllä älyttömän hyväntuulinen :)

Siivosin pari päivää sitten akvaarion. Odotin mielenkiinnolla, tulisiko lappoämpäriin kalanpoikasia. Olin muutamaa päivää aikaisemmin nähnyt yhden kalanpoikasen pintatiheikössä, mutta seuraavana päivänä en enää nähnytkään.

Meillä on tuo intiaaninsulka-parvi niin tehokas "lihanpalojen" syöjä, etteivät poikaset meidän akvaariossa selviä. Ajatuksissa on kyllä ollut intiaaninsulista luopuminen, mutta toisaalta parvi on niin hieno ja hyvävointinen, että ovat olleet toistaiseksi meillä.

Nyt yritän myös puoliepätoivoisena kasvatella erästä tähdikkimäistä kasvilajia, jonka kotilot söivät lehdettömäksi. Nyt kotiloita on taas poistettu urakalla, joten toivon, että kasvi kasvattaisi uudet lehdet. Toivossa on hyvä elää...

Siltikin, platyt ovat nykyisen mielenkiintoni kohde. Mun muassa tällainen uros meillä asustelee. Hän on väritykseltään kaikkein hauskin kalani.



Olen viime päivien aikana yrittänyt pitkästä aikaa joogata. No, se on kuin puupökkelö yrittäisi siirtyä asennosta toiseen! Jatkan kuitenkin sinnikkäästi - jos joku paikka ei mene rikki. niin eiköhän asteittaista vetreytymistä hiljalleen ala tapahtua.

Harjoituksia on kyllä kivaa tehdä pitkästä aikaa. Soturiasennot tuottavat eniten hankaluuksia, en meinaa millään saada kroppaa pysymään oikeassa, ryhdikkäässä asennossa.

Koska en vieläkään käy oikeilla tunneilla, olen oppinut asentoja videoista ja kirjoista. Pysyn yksinkertaisissa perusliikkeissä, ilman opastusta ei kenties ole fiksua pyrkiä kovin suureen monimutkaisuuteen.

PS. Tällä kertaa on kesken tämä kirja. Anne B. Ragde: "Berliininpoppelit". Laahaavan alun jälkeen tarina lähti rivakasti liikkeelle, ja nyt huomaan viimeisten sivujen olevan lähellä. Onneksi kirjaan on jatko-osia.

PPS. Joo, aion katsoa linnan juhlia, jos minun annetaan katsoa :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys