Uuteen totuttelua

Rva:lla oli eilen aktiivinen päivä, siis ilman lapsia. Läksin aamupäivällä siskoni kanssa salille. Olen nykyään niinkin tehokas salilla kävijä, että viime kerta taisi tapahtua helmikuun alussa/tammikuun lopussa.

Salilla minulla ei ollut mitään erityistä järjestystä tai suunnitelmaa, tein vähän kaikkea, aikaa käytimme puolisentoista tuntia. Pääasia, että laitteet olivat keskusteluetäisyydellä - eihän siinä muuten mitään ideaa olisi ollut!

Palautuminen on tietenkin tärkeää, ja suuntasimme Base Camp -nimiseen nepalilaiseen ravintolaan, jossa söimme aimo annokset! Sen jälkeen oli tietenkin pakko mennä vielä kahville, ja täytyy sanoa, että ratikassa olo tuntui varsin tuhdilta!

Ratikasta päästyäni kiirehdin tapaamaan pikaisesti vanhempiani. Sieltä suuntasin kotiin hakemaan yöpymiskamppeita. Pääsin exän asunnolle, kävin suihkussa ja söin. Sitten lähdin yhden ystävän kanssa hieman, hmm, kaljalle.

Sekin meni reippailuksi, sillä kävelimme useamman kilometrin sekä meno- että paluusuuntaan. Kotiin selvisin 23.30, nukkumaan en ihan niillä minuuteilla. Puhuttiinkin, että olisi kyllä ihan kamalaa jatkaa tästä vielä johonkin yökerhoon :D

Moni asia rva:n elämässä on nyt todella outoa... viimeiset kuukaudet ovat olleet valtavan raskaita eroprosessin edetessä, ainakin nyt tuntuu jo vähän helpottavammalta. Toki asiat ovat vielä työn alla, mutta ne ovat menneet onneksi eteenpäin.

Vapaa-ajan lisääntyminen tuntuu myös hyvin oudolta. Olen ollut hyvin vähän vapaalla ilman lapsia viimeiseen viiteen vuoteen tai oikeastaan kuuteen, sillä raskaudet ovat kaataneet minut melkeinpä vuodepotilaaksi yhdeksäksi kuukaudeksi.

Jos puhutaan vielä siitä, että niskavamma oli ensimmäiset seitsemän vuotta pahimmillaan, yltää rajoituksia täynnä oleva aikani vuoteen 2009 eli melkein kymmenen vuoden päähän! Ei kai ole ihme, että 1-3 vapaapäivää/viikko tuntuu luksukselta!

Tänään on kuitenkin mukava mennä taas kotiin, pääsiäisen ohjelmaan kuuluu tänään ainakin pääsiäismunien etsintä. En ole ihan vielä tolpillani, mutta ehkäpä ohjaudun muutaman kahvikupillisen jälkeen kotosalle ja organisaattoriksi.

Ensi viikolla on taas ohjelmaa, kuten pariterapiaa ja lastenvalvojan tapaaminen. käytännön asiat on kuitenkin jo pääasiassa sovittu, eli mitään erityisen ihmeellistä ei pitäisi olla tiedossa. Naakalla ei ole balettia ensi viikolla, mutta Touhilla on keskiviikon taaperoaamu sekä perjantain muskari normaaliin tapaan.

PS: Maistoin eilen sekä vaaleaa että tummaa vehnäolutta. Tykkäsin vaaleasta, mutta tummassa oli mielestäni liikaa sitä "vehnäisyyttä".

PPS: Pakkaamisessa on vielä harjoittelua: huulipunaa olisi ollut kiva laittaa, mutta en muistanut ottaa sitä tänne mukaan. Lisäksi olisin voinut ottaa mukaan nätit vaaleanpunaiset hansikkaani, sen sijaan että mukaan etsiytyivät kaikkein kuraisimmat leikkipuistohanskani...Ainoa säällinen olkalaukkuni taas löytyi hyllyltä alimmaisena, virtahevon muotoisen marjanpoimurin vierestä, huh!