Ysärihoppari - tanssimuistoja laidasta laitaan
On se aina niin hauskaa nostaa esille menneisyyteni asioita, mutta menköön! Olen varmaankin tuonut täällä esille, etten ole liikunnallisesti mikään huippu. Minulla on ongelmia monessa lajissa tarvittavassa koordinaatiossa sekä nopeudessa.
Olen kyllä sinänsä tykännyt liikkua - luonnossa, uiden jne, mutta monien taitolajien kanssa on ollut vähän niin ja näin...lähtöpiste on mikä on, olen nykyään sinut asian kanssa.
Se siitä - silti kävin esimerkiksi tanssitunneilla neljän vuoden ajan, 12-vuotiaasta 16-vuotiaaksi. Ensin tanssin discotanssia, sitten hiphopia. Hip hop kiehtoi myös pukeutumistyylinä tuohon aikaan. Eniten innoitusta toi ehkä Sister Act 2 -elokuva, eikä niinkään Whoopi vaan ne nuoret tanssijat.
Hip hopissa meillä oli aluksi ihan mainio opettaja, kuin nuori versio Aira Samulinista - hän todella painotti tanssin iloa ja oppiminen tapahtui välillä huomaamatta. Joka vuosi oli myös oppilasnäytös, ehdin olla mukana useassa.
Myöhemmin opettaja vaihtui. Uusi opettaja oli varsin nuori, luultavasti tuolloin lukiolainen. Hän puolestaan oli varsin kilpailuhenkinen, ja haastetta tuli rutkasti enemmän. Rva oli jo tuolloin luonteeltaan sinnikäs, ja pysyi tahdissa jotakuinkin, kun vain harjoitteli kovasti. Spagaatikin meni tuolloin, ainakin toisinpäin :D
Melko pian opettajasta paljastui myös ikävä puoli - hän alkoi jaotella meitä niin, että parhaan näköiset tytöt saivat koreografioissa näyttävän paikan ja muut, rva mukaan lukien olivat takarivissä tai muuten vain näkymättömissä.
Kerran meinasin päästä tekemään pienen soolon - viime hetkellä opettaja ilmoitti, että ei minua voikaan laittaa siihen kohtaan, kun en kuitenkaan muista askeleita (olin jo näyttänyt osaavani). Paikan sai tyttö, jolla oli pitkä blondi tukka ja räpsyripset. Esityksessä hän mokasi askeleet totaalisesti, että se siitä.
Kaikesta huolimatta olen vuosien varrella seuraillut tanssia (lähinnä youtubesta) jonkin verran. Tykkään edelleen liikkeestä, johon musiikki yhdistyy. Osaan edelleen muutamat jipot, vaikka en ole harrastanutkaan vuosiin tai siis vuosikymmeniin.
Ehkäpä löydän tämän harrastuksen joskus uudelleen - ei minulla sellaista traumaa ole, etten kykenisi vielä joskus osallistumaan tunneille. Juttu vain on ollut taka-alalla todella pitkään. Ehkäpä tällä kirjoituksellani luon "maaperää" sopivammaksi palatakseni lajiin joskus.
Keräsin tähän huvikseni muutaman esimerkin musiikeista, joita meillä oli 1990-luvulla esityksissämme. Näitä on vieläkin hauska kuunnella:
Olen kyllä sinänsä tykännyt liikkua - luonnossa, uiden jne, mutta monien taitolajien kanssa on ollut vähän niin ja näin...lähtöpiste on mikä on, olen nykyään sinut asian kanssa.
Se siitä - silti kävin esimerkiksi tanssitunneilla neljän vuoden ajan, 12-vuotiaasta 16-vuotiaaksi. Ensin tanssin discotanssia, sitten hiphopia. Hip hop kiehtoi myös pukeutumistyylinä tuohon aikaan. Eniten innoitusta toi ehkä Sister Act 2 -elokuva, eikä niinkään Whoopi vaan ne nuoret tanssijat.
Hip hopissa meillä oli aluksi ihan mainio opettaja, kuin nuori versio Aira Samulinista - hän todella painotti tanssin iloa ja oppiminen tapahtui välillä huomaamatta. Joka vuosi oli myös oppilasnäytös, ehdin olla mukana useassa.
Myöhemmin opettaja vaihtui. Uusi opettaja oli varsin nuori, luultavasti tuolloin lukiolainen. Hän puolestaan oli varsin kilpailuhenkinen, ja haastetta tuli rutkasti enemmän. Rva oli jo tuolloin luonteeltaan sinnikäs, ja pysyi tahdissa jotakuinkin, kun vain harjoitteli kovasti. Spagaatikin meni tuolloin, ainakin toisinpäin :D
Melko pian opettajasta paljastui myös ikävä puoli - hän alkoi jaotella meitä niin, että parhaan näköiset tytöt saivat koreografioissa näyttävän paikan ja muut, rva mukaan lukien olivat takarivissä tai muuten vain näkymättömissä.
Kerran meinasin päästä tekemään pienen soolon - viime hetkellä opettaja ilmoitti, että ei minua voikaan laittaa siihen kohtaan, kun en kuitenkaan muista askeleita (olin jo näyttänyt osaavani). Paikan sai tyttö, jolla oli pitkä blondi tukka ja räpsyripset. Esityksessä hän mokasi askeleet totaalisesti, että se siitä.
Kaikesta huolimatta olen vuosien varrella seuraillut tanssia (lähinnä youtubesta) jonkin verran. Tykkään edelleen liikkeestä, johon musiikki yhdistyy. Osaan edelleen muutamat jipot, vaikka en ole harrastanutkaan vuosiin tai siis vuosikymmeniin.
Ehkäpä löydän tämän harrastuksen joskus uudelleen - ei minulla sellaista traumaa ole, etten kykenisi vielä joskus osallistumaan tunneille. Juttu vain on ollut taka-alalla todella pitkään. Ehkäpä tällä kirjoituksellani luon "maaperää" sopivammaksi palatakseni lajiin joskus.
Keräsin tähän huvikseni muutaman esimerkin musiikeista, joita meillä oli 1990-luvulla esityksissämme. Näitä on vieläkin hauska kuunnella:
Kommentit
Lähetä kommentti