Synttäreitä odotellessa ja poistetut kitarisat

Rva on jo pidemmän aikaa odotellut hieman vähemmän hektistä ajanjaksoa. Tuntuu, että hiihtolomasta lähtien on ollut paljon tekemistä, uusia asioita ja poikkeusten poikkeuksia aikataulujen suhteen.

Oikeastaan rva on laskenut, että huomisen jälkeen se vähäksi aikaa loppuu. Huomenna vietämme Naakkasen 6-vuotissynttäreitä enemmän tai vähemmän meluisan kutsuvierasjoukon kanssa (useimmat alle kouluikäisiä).

Rva on varmaan ennenkin kertonut, ettei ole oikein synttäri-ihminen. Siksi juhlien järkkääminen tuntuu työläältä ja stressaavalta. Kuitenkin, meillä on aina ollut loppujen lopuksi kivat juhlat. Arki-ihminen mikä arki-ihminen...

Tämän viikon isoin tapahtuma on oikeastaan jo takana. Touhi oli keskiviikkona kitarisa-leikkauksessa, jonka yhteydessä asennettiin myös uudet putket korviin. Touhin iskä vietti sairaalapäivän Touhin kanssa.

Leikkausajan piti olla kymmeneltä, mutta jostakin syystä leikkaus myöhästyi melkein neljä tuntia. Suurin osa ajasta piti lisäksi viettää leikkausosastolla sairaalavaatteet päällä (siellä ei ollut leluja tai muutakaan tekemistä).

Touhi jaksoi tilanteen kuulemma mainiosti. Leikkaussalista tultuaan ja vielä kotonakin hän oli itkuinen ja poissaoleva. Hän ei puhunut ollenkaan, kun kurkku oli kipeä. Yön jälkeen tilanne kuitenkin helpotti.

Nyt Touhi alkaa olla jo oikein normaali. En antanut särkylääkettä viime yöksi, mutta jouduin kyllä antamaan yöllä, kun poika meni itkuiseksi. Luulen että alkuviikosta Touhi on aivan terve.

Touhin leikkauksen jälkeiset fiilikset äidin näkökulmasta ovat moninaiset. Päällimmäisenä on onnentunne, että kaikki sujui hyvin eikä komplikaatioita tullut.

Jos en olisi niin väsynyt tällä hetkellä, ajattelisin kenties enemmänkin, että onpas huojentava tunne! Leikkausta on pitkin talvea yritetty Touhin tullessa yhä uudelleen ja uudelleen kipeäksi. Samalla tilanne ja Touhin korvista ja kitarisasta johtuvat oireet ovat pitkittyneet.

Voisin ehkä jo uskaltaa ajatella, että pahin tulehduskierre katkeaa tähän. Ensi syksynä tilanne voisi olla sellainen, ettei Touhi ala tukehtua jokaiseen yskään. Hän luultavasti myös kuulee paremmin, kun neste korvakäytävistä on putkien takia poissa.

Kuulostaa kyllä ihanalta, ettei ehkä tarvitse vetää antibioottia toisensa perään tai mennä pikkuflunssastakin päivystykseen, kun happisaturaatio alkaa laskea.

PS. Tänään nousimme hyvin poikkeuksellisesti sängystä vasta kello 8....yleensä lapset ponkaisevat ylös kuudelta.

PPS. Yritin saada Naakan innostumaan Pokemon-sarjasta siinä onnistumatta. En ole itsekään katsonut kunnolla, enkä ehkä ole niin fani, että katsoisin Pokemonia yksin, kun lapset ovat esim. nukkumassa :D

PPPS. Kuvassa on Touhi leikkauksen jälkeen. Uusi lastensairaala on mieluinen paikka, vaikka toimenpiteet ovat ikäviä...