Sairastelua ja pieniä iloisia asioita väsymyksen keskellä

Touhi tuli viime sunnuntaina kipeäksi. Kuume ja kurkkukipu olivat oireina tällä kertaa. Koronatesti onneksi näytti negatiivista - T. vietti pari päivää kotona ukin kanssa, ja oli sen jälkeen valmis palaamaan päiväkotiin.

Touhi alkoi kuitenkin valitella uudelleen kurkkuaan, ja oli vaisu ja itkuinen. Lääkärireissun "kotiintuomiset": korvatulehdus ja todennäköinen angina. Ei lähdetty testailemaan, koska hoituvat samalla antibiootilla. 

Meillä oli välillä pari vähän rauhallisempaa (siis oman mittapuumme mukaan) vuotta, mutta aika viime syksystä tähän päivään on taas ollut todella tautista. Kun saimme tammikuun alussa koronan, se oli jo Touhin hengitystieinfektio nro. 8, siis elokuusta alkaen. Nyt ollaan kympissä. 

Mikäli korvatulehduksia alkaa taas tulla, täytyy harkita putkia uudestaan. Nielurisat oltiin jo leikkaamassa pois, parisen vuotta sitten, mutta sairasteluun tuli parin kuukauden tauko, ja meidät pudotettiin leikkausjonosta.

Sairastaminen vaatii aina kikkailua arkipäiviin, ja kaikkein inhottavinta jatkuva kipeänä olo on Touhille. Hänelle toivoisin paljon enemmän terveitä päiviä.

T. lähtee huomenna toisen vanhempansa hoidettavaksi, sillä minun täytyy taas vaihteeksi opiskella. Alan suoraan sanottuna olla todella väsynyt opiskeluun. Voi, kun jaksaisin vielä työstää asioita parin kuukauden ajan.

Minun pitäisi keretä kaiken järjen mukaan uimahalliin tänä viikonloppuna - viime viikonloppuna ei onnistunut. Uintireissut ovat olleet ihania flow-hetkiä, olen valtavan iloinen, että minulla on ollut siihen mahdollisuus.

Pääsin torstaina katsomaan penkkariautoja. Oikeastaan aika harvat tilanteet ovat niin puhtaasti onnellisia kuin penkkariajelut - tuli kyllä omat penkkarit mieleen :) Pienen sosiaalisen kynnyksen ylitettyäni keräsin taskut täyteen karkkia yllätykseksi omille lapsilleni.

Olen pystynyt vaatimaan itseltäni todella vähän kotitöitä viime aikoina - oikeastaan olen kyennyt vain minimiin. Mikäli kerkeän viikonloppuna, odottaa akvaario siivousta, ja pakastimen voisi mahdollisesti sulattaa...se unohtui pakkasilla.

Kaiken kaikkiaan, on ihanaa vain "laskeutua" viikonloppuun.

PS. Onneksi Touhi ymmärtää nykyään jotenkuten, miksi lääkkeen ottaminen on tärkeää. Säälittää silti, kun on niin pahanmakuista.

PPS. Uidessa ei oikeastaan tule mietittyä ikäviä asioita kuten maailman tilannetta.

PPPS. Onpa hauskaa, että kaikkein pieninkin sauvasirkan poikanen taitaa jaksaa kasvaa ja pysyä hengissä.