Koululaisen vanhempana, osa 1: avain ja puhelin

Kun sosiaalinen media pursuaa vauva-aikaa, taaperovaihetta ja leikki-ikää, koululaisen vanhemmuudesta kirjoitetaan tai tubetetaan oikeastaan aika vähän. Vähän, vaikka vaihe on verrattaen varsin pitkä. Jos tästä vaiheesta haluaa tietoa tai kirjoituksia "vertaistueksi", niitä saa toden teolla etsiä.

Kuitenkin, esimerkiksi ikävuosien 6 ja 7 välille eli koulunaloitusvaiheeseen, liittyy ihan valtavasti kaikenlaista. Meillä Touhi elää tätä vaihetta, Naakka ohitti sen jo. Tietynlainen itsenäistyminen on asia, joka tulee mieleeni ensimmäisenä tuota vaihetta pohtiessa.

Ajattelin, että kirjoitan muutaman erillisen kirjoituksen, koska asiaa on mielessäni niin paljon. Aihe on siksikin pinnalla, että olen viime viikkoina havahtunut tosiasiaan, että Touhi on oppinut lukemaan! Hän on hoksannut homman idean ja lukee sanoja jo varsin hyvin.

Mutta itsenäistymiseen...meillä ensimmäinen askel on ollut oman avaimen saaminen. Tosin Naakka oppi avaamaan oven avaimella vasta ykkösluokan keväällä. Touhille alkaisi jo olla aika tilata omansa. Tähän taas liittyy itsekseen ulkona oleminen.

Me asumme kerrostalossa - omakotitaloasujilla homma on yksinkertaisempi. Meillä kotiin päästäkseen pitää saada auki kaksikin ovea, eikä voi sanoa että pysy kotipihalla, koska pihan raja on varsin häilyvä kävelyalueiden, aukion ja naapurien pihojen vuoksi.

Tätä kaikkea täytyy nyt alkaa Touhin kanssa harjoitella. Vielä hän ei ole ollut kovin paljon kavereiden kanssa pihalla, syynä pimeä vuodenaika. Luulen, että keväämmällä homma yleistyy.

En ole sitä mieltä, että tässä vaiheessa on ehdottomasti alettava ulkoilla itsenäisesti. Haluan vain antaa siihen mahdollisuuden. Meillä on siinä mielessä helppo alue, että talon etupuolella on tie ja ratikkakiskot (ei saa mennä yli ilman lupaa, myöskään Naakka), mutta takapihalta alkaa varsin laaja autoton alue, joka kattaa koulun pihan ja yhden leikkipuiston.

Toinen askel itsenäistymiseen tulee Touhilla olemaan puhelin, jonka hän saa 7-vuotislahjaksi. Tästäkään minulla ei ole selkeää mielipidettä, koen että yhteydenpitoväline on ollut kätevä Naakan kanssa.

Toki odotan myös, että hän alkaa pelata Pokemon go:ta :D Ei vaan, saa pelata kanssani, jos innostuu siitä. Touhin tämänhetkinen suosikki on kyllä Geometry Dash, heti Ekapelin jälkeen.

Puhelin tuo mukanaan aikuisen vastuun. Olen käynyt läpi Naakan Whatssap-ryhmiä säännöllisen epäsäännöllisesti. Hän on erilaisissa ryhmissä mukana, mutta ei ole itse kiinnostunut kirjoittelemaan - ongelmia ei ole ilmennyt.

Touhille pelaamisen voisin kuvitella olevan hivenen isompi siivu elämästä kuin Naakalle. Täytynee varautua siihen, että minun on käytettävä enemmän aikaa valvomiseen. 

PS. Puhelin tulee olemaan "perusmalli" halvemmasta päästä - Naakalla on edelleen sama puhelin, jonka hän 7 vuotta täytettyään sai.

PPS. Naakan avain sen sijaan ei ole sama, koska hän kadotti ensimmäisen parisen vuotta sitten.

PPPS. Tunnen pienen pelonhäivähdyksen kun ajattelen Touhin kulkemista ulkona ilman aikuista. Hiljalleen minun on kuitenkin lisättävä hänen vapauttaan.