Liikkeelle ja lukemaan

Kävin eilen töiden jälkeen salilla...siis ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen :D Pelkäsin vähän, että siellä on ruuhkaa, mutta yllätyksekseni siellä oli todella hiljaista. Ainoa miinus hommassa oli, että lempi-jalkaprässini oli kesän aikana poistettu eikä toinen ole yhtään niin kiva, höh!

Lyhyesti sanottuna treeni kulki todella nihkeästi. Sehän ei tietenkään johtunut siitä, etten kesällä ole tehnyt oikein mitään vaan siitä, että laitteet olivat tyhmiä ;) No ei vaan, kysyin eräältä viisaammalta ja hänkin totesi että jo paikalle raahautuminen on hyvä alku.

Huomenna alkaa myös pilates, mikäli ehdin sukulaisreissulta takaisin ajoissa, joten ehkä tämä tästä. Jotenkin sitä vain kuvittelee, että on vastaavassa kunnossa kuin kuukausia sitten. 

Olen pitkästä aikaa lukenut uudelleen Eve Hietamiehen "Tarhapäivää" ja voi vitsit, että siinä on osattu yhdistää komiikka ja vakava tilanne toisiinsa. Hihittelen aina, kun luen kirjaa. Varaan seuraavaksi "Hammaskeijun". Numeroruuhkaa en olekaan lukenut.

Naakan lukutilannetta olen myös laittanut kuntoon...ei se huonossa kunnossa ole ollutkaan. Hain hänelle Lipastin "Palavan kaupungin lapset", koska historiallisia lastenromaaneja ilmestyy harvoin ja tätä on kehuttu. Sille on olemassa jo jatko-osakin.

Touhi harjoittelee reippaasti lukemista koulussa kahdella kielellä. Hänelle luetaan iltaisin Harry Potteria (Azkabanin vanki). Toivon, että T. alkaisi lukea itse vielä tämän vuoden puolella. 

Touhin koripallo...hmm....sepäs ei nyt tällä viikolla innostanutkaan. Onneksi se on Suomen mallin harrastuksia, joissa emme maksa innon lopahtamisista. Touhi kuitenkin tasoitti tilannetta ilmaisemalla, että hän voisi käydä koripaloilemassa välillä.

T. kyllä liikkuu - hän nappaa skuutin mukaan harva se ilta ja lähtee kavereiden kanssa pihalle. Omaehtoinen harrastaminen - kai se vielä nykypäivänä on harrastus sekin. En ole itse kovin huolissani. 

Kun pääsen itse palstaharrastuksesta (se tapahtuu yleensä syyskuun alun aikana), löydän toivottavasti aikaa musiikille. Noh, soitimme Naakan kanssa eilen läpi eilem suomalaisia kansanlauluja, kun Naakka halusi tietää mitä ne ovat. Tuli pedantti olo. 

PS. Luulisin, että salitreeni sopii perjantai-iltapäiviini. Lapset pärjäävät onneksi sen aikaa itsekseen.

PPS. Luen muuten nyt myös Zero Waste - kirjaa, jossa neuvotaan maapalloa säästävää elämää. Yritän oppia edes jotakin.

PPPS. Suomalainen kansanlauluperinne on rikas, ja olen iloinen, että niitä laulatettiin minun kouluaikanani. Nykyään taitaa olla toinen juttu.