Muistoja, tervettä itsekkyyttä ja voihan vesisota!

Lueskelin huvikseni erästä blogipostausta keväältä 2017. Touhi oli syntynyt edellisessä elokuussa. Meillä oli julkisivuremontti. Touhi oli lopettamut toiset päiväunet ja ensimmäisetkin jäivät lyhyiksi, kun melussa ei voinut nukkua ja ulkonakin vain hetkiä, kun T. ei tykännyt vaunuista tai rattaista. Aamuisin hän heräsi klo 6.

Kirjoitusaikanani Touhilla oli ollut jo kuusi korvatulehdusta. Unta oli vähän ja päivät sujuivat kipeän Touhin kanssa olkkarin lattialla. Odotimme putkitusta...odottaisimme vielä kuukausia.

Jestas, onneksi aika on jo hieman kullannut muistoja remontti- ja korvatulehdustilanteesta. Voin vain todeta, ettei Touhin eka vuosi mennyt moneltakaan osalta nappiin. Itse asiassa en ymmärrä, miten siitäkin selvittiin.

Huomioni kiinnittyi yhteen kohtaan: kirjoitin, etten edelleenkään uskalla ottaa mitään sellaista tehdäkseni, mikä on millään tavalla ylimääräistä - tein vain ensisijaiset jutut. 

Tämäpä onkin ollut fiksusti tehty! Juuri tällä tavalla olen nyt tarkoituksella toiminut, kun meinaan hukkua työmäärään työpisteen muututtua. Olen ollut joka ilta (no, päivälläkin) pirun väsynyt, nukkumaan olen mennyt aikaisin. Tänään nukahdin päivälevolle ja vajosin syvään uneen. Olo on ollut loppupäivän täysin pöllähtänyt.

Toinen seikka, jonka olen koittanut muistaa on, että minusta tykätään, vaikka en koko ajan puurtaisi superteholla. Tämä on minulle henkilökohtaisesti tiukin paikka - olen elänyt vastakkaisella ajatuksella koko aikuisikäni ja vähän enemmänkin.

Minä olen myös saanut kokea mukavia viikonloppuja nyt elokuussa. Viime viikonlopun mökkireissun jälkeen pääsen tänä viikonloppuna pienelle kaupunkilomalle Tampereelle. Sää tulee olemaan kesäistä, ihanaa!

Entäs Touhi? Seitsemänvuotiaani on useimmiten terve kuin pukki :) Viime päivien puhutuin asia on ollut vesisota ip:ssä. Touhi kävi lainaamassa kaverilta vesipyssyn, kun meillä ei ole tarpeeksi katu-uskottavaa :D 

Kotiin käveli ip:stä (olen etänä perjantaisin) märkätukkainen, onnellinen poika. Päälle oli vaihdettu kuivat vaatteet, märät T. oli laittanut nätisti muovipussiin juuri niin kuin oli pyydetty. Meidän koulun ip on kyllä ihan uskomaton! 

Muutenkin Touhin koulu on alkanut hyvin ja vähän läksyäkin on jo tullut. Pieni stressi kaikesta uudesta on jo varmasti päällä, eräänä päivänä T. oli kiukkuinen kuin ampiainen vaikka mitään ei ollut vikana. Iso lautasellinen spaghetti bolognesea pelasti tilanteen. 

Nyt Touhi saa Naakan tavoin nauttia viikonlopusta. Uskon, että sellainenkin tulee tarpeeseen.

PS. Vanhojen tekstien lukeminen on terapeuttista - huomaa, mistä kaikesta onkaan selvitty.

PPS. Kultapallo kukkii, auringonkukka ei ihan vielä.