Kuntosali tsekattu!

Äkkiä se paluu arkeen tapahtuu... Nyt olemme jo pari päivää seilanneet tuttuja kulmia, ensi viikolla vieläkin enemmän. Tänään metsästimme Naakalle turvaistuinta isovanhempien autoon. Kun Naakka kasvaa (ja nyt jo aika pian), hän tulee autoilemaan myös isovanhempien kanssa, joten istuin täytyy hankkia.

Kaupassa meinasi kyllä tulla väsy ja kiukku, kun olimme hieman rytmistä jäljessä ja sopivaa paikkaa syöttää Naakka (saati sitten itsemme) ei löytynyt. Toisessa lastentarvikeliikkeessä johon pääsimme, onnistui myös syöttäminen, ystävällinen henkilökunta antoi lainata omaa keittiötänsä ruuan lämmittämiseen ja syöttää sai esittelysyöttötuolissa.

Istuin ei vielä lähtenyt mukaan, haemme sellaisen todennäköisesti ensi viikolla. Lisäksi matkalta mukaan tarttui sellainen kankainen "syöttötuoli", jonka voi asettaa ihan tavalliselle tuolille, liukueste Naakan kylpyammeeseen sekä pari muovilautasta.

Kyllä lapsesta, varsinkin ensimmäisestä, menojakin on!

Kotona Naakka onneksi jatkoi autossa aloitettuja uniaan, ja nukkuikin sitten kokonaiset kaksi tuntia. Iltasella kävimme vielä kaupassa ja leikkikentällä, jonne sattui Naakan samanikäinen ystävä. Tyttöset kirmasivat keskenään ympäri leikkikenttää, kotiin lähdettiin vasta, kun oli pakko mennä kauppaan.

Rva kävi eilen tsekkaamassa kuntosalin, täytyy sanoa, että innostavaa on! Niska tosin on nyt niin kipeänä, että hierojalle pitää päästä mahdollisimman pian. Oli se ennen salitreeniäkin, salilla olin todella varovainen niskan kanssa.

Varovaisuudesta huolimatta se tapahtui, huono olo ja heikotus. Ylätalja taitaa edelleenkin olla niskalle liikaa, vaikka toivoinkin, että kyseisen laitteen kanssa onnistuisi lapojen alaosan lihasten treeni. Täytyy kysyä vielä fyssarilta, olisiko joku sellainen tapa, jolla voisin ilman sitä heikotusta treenata.

Sali oli siisti, mukava ja laitteitakin osasin suurimmaksi osaksi käyttää. Täytyy myöntää, että ennen kaikkea oli mukavaa viettää tunti itsekseen ilmastoidussa tilassa musiikin soidessa sopivasti taustalla. Koko loman olen ollut niin liimautunut kylläkin niin rakkaaseen jälkeläiseeni, että tuntuu mukavalta, kun voi vähäsen tehdä jotain omaakin.

Seuraavan kerran menen salille maanantai-iltana, silloin teen varmaankin samat jutut kuin eilen. Kolmannella kerralla voisin jo uskaltautua jollekin rauhalliselle, ohjatulle (tai oikeastaan virtuaaliohjatulle) tunnille, mutta katsotaan sitä sitten.

Tässä vielä muutama merkityksellinen kuva mökkireissultamme:

1. Kivikossa, vesirajan yläpuolella kasvoi tällainen kasvi, jonka lajista en saanut täyttä selvyyttä, mutta joka ainakin näyttää lumpeelta


2. Tässä on "mönki", meillä sisaruksilla ja serkuksilla aikanaan ollut ja nyt Naakkaa palveleva ajopeli, jonka laji on minulle myöskin arvoitus :D


3. ....ja viimeisenä ukkospilvi, yksi niistä useista.


Kommentit

  1. Tsemppiä kuntosaliharjoitteluun, kestää oman aikansa, ennenkuin löytyy itselle sopiva harjoitteluohjelma. Joskus kannattaa konsultoida kuntosaliohjaajaakin, jos sellainen on tarjolla. Kuvaamasi kasvi näyttää vehkalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitoksia kannustuksesta =) Vehkahan se siinä (ilmeisesti), kiitokset myös vinkistä, jonka avulla tunnistin kasvin. Kuten näkyy, en ole mikään varsinainen lajibongaaja! On mielenkiintoista, millaiseksi harjoitteluohjelmani syksyn aikana muokkautuu. Tärkeää on, että ohjelma tukee kuntoutumista, kohottaa kuntoa ja että opin tekemään liikkeet oikealla tavalla.

      Poista
  2. Ylätaljan tilalla voisi kokeilla alataljavetoa tai kulmasoutua käsipainoilla. Jos kulmasoutu on liian haastava asento niskalle, sen voi tehdä myös selällään maaten, jolloin liike kohdistuu enemmän rintalihaksiin, mutta aukoo lapojen seutua samalla. Alataljavetoa voi tehdä myös kuminauhavastuksella.

    http://www.sportyplanner.fi/liikkeet/view/9

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolarinukke, kiitos myös vinkistä :) Kokeilinkin alataljavetoa eilen, hyvin varovasti. Se ei aiheuttanut huonoa oloa kuten ylätalja. Muuten treenistä tulikin aika lyhyt, kun salilla oli niin kuuma, että en pystynyt olemaan siellä kovin kauan. Toivottavasti säät viilenisivät!

      Poista
  3. Tuosta "mönkistä" tuli vielä mieleen, että meillä oli lapsena samanlainen ja sillä oli mukavaa ottaa kovat vauhdit ja ajaa arkkupakastimen kylkeen. Pakastimessa oli monta lommoa muistona leikistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Khihii, mönki on niin kestävä, että kyllä siinä yksi pakastin lommoille menee :D Silmät ovat tainneet "kulua" pois, samoin tuntosarvet, mutta muuten mönki on edelleen oikein käytettävässä kunnossa. Meidän tyttö toki onnistui heti alkajaisiksi kaatumaan tälläkin, minkä jälkeen meno mönkin kanssa oli huomattavasti rauhallisempaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys