Vilkutan nallelle ja laulan mukana

Tämä viikko onkin melkein "lomaviikko". Oikeasti hra on töissä ja tekee pitkää päivää, Naakan kanssa päivät kestävät muutenkin kellon ympäri. Kuitenkin, rva:lla on tänään hieronta, huomenna ihonhoito ja meikkineuvonta (voitin sen salilla arvonnassa, en muista olleeni näin onnekas) ja torstaina fyssari Ortonissa.

Saa nähdä, miten ehostunut rva:n hipiä ja muukin kroppa tällaisen viikon loputtua on!

Nyt kesän aikana on käynyt erittäin selväksi, että säännöllistä hierontaa tarvitaan edelleenkin. En millään onnistu saamaan lihaksiani vetreiksi omatoimisesti, niska, hartiat ja yläselkä jumittavat ilman hierontaa oikein toden teolla.

Eilen laitoin salilla pyörimään venyttelyvideon, ja tein (olin siis yksin koko jumppasalissa) puolen tunnin rauhallisen venyttelyn. Toivottavasti joku paikka vetreytyi...Minulla on sellainen kokemus, että saan omatoimisesti venyteltyä kaiken vyötäröstä alaspäin, mutta yläosastoon on edelleen melkein mahdoton vaikuttaa.

Sellaisesta asiasta olen iloinen, että tapaan todennäköisesti tällä viikolla muutamaa ystävääni. Rva on onnekas, kun hänellä on monta eri elämänvaiheissa mukaan tarttunutta ystävää matkassaan. Kun heidän kanssaan viettää aikaa, myös oma näkökulma elämään laajenee.

Viikon loppupuolella meillä on kuulemma oikein ravintolajuhlat, rva, hra ja Naakka on kutsuttu, toivottavasti Naakka, meidän raakkuva lintusemme, pysyy aloillaan sellaisia pätkiä, että ehdimme puolison kanssa vähän seurustella ja laittaa myös suuhumme jotakin.

Suusta puheenollen, sain eilen muutettua hankalan tofuostokseni wokiksi, tässä on kuva:


Wokissa on tofua, riisinuudeleita, ihan kotimaista valkokaalia, sipulia ja pakasteherneitä. Kun tarkemmin muistelen, olen aiemmin laittanut joukkoon myös paprikaa, mutta muistin sen vasta kun ruoka oli valmista. Toivottavasti syömme tästä parisen päivää, kyllä se ainakin maukkaalta vaikutti!

Näin aamulla näyttääkin sateiselta. Naakka nukkuu vielä, mutta toivottavasti pääsemme nyt aamupäivällä ulkoilemaan, se tekee hyvää meille molemmille.

Olen muuten huomannut, että Naakka jännittää harvoin aikuisten kanssa, mutta on toisten lasten, varsinkin samanikäisten kanssa hieman varautunut. Hän kyllä seuraa ja touhuaakin vähän, mutta ottaa harvoin itse kontaktia toiseen lapseen. Kun hän saa vaikkapa halauksen toiselta lapselta, hän kyllä pysyy paikallaan, mutta ilme on tosi vakava.

Lapset ovat yhtä aikaa kaikki lapsia, mutta myös omanlaisiaan. Minusta tuntuu, että tyttärelläni on varsin rikas mielikuvitusmaailma. Hän kulkee ja juttelee itsekseen, meno on  määrätietoista ja koko ajan on myös menossa jotakin.

Nyt kiinnostavat muuten tietynlaiset eleet, kuten vilkuttaminen. Kun nalle vilkuttaa kirjassa, vilkuttaa myös Naakka. Kun eräässä kirjassa "violetti lintu laulun kajauttaa", sanoo Naakka "lallallaa". Häntä on ihana seurata!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys