Kerrankin pulkkamäessä
Jos joku on rva:lta (ja koko perheeltä) ollut vähäistä viime kuukausina, niin se on kyllä ulkoilu. Joulukuussa oli pimeää ja sateista. Tammikuussa taas oli todella kylmiä viikkoja. Joulukuun puolivälistä tammikuun loppuun olin "yrjötaudissa" enkä juuri päässyt liikkeelle.
Helmikuussa meillä oli flunssa ja yskää, itse kärsin astmaattisesta hengenahdistuksesta (joka jatkuu edelleen). Viime päivinä, viimeinkin, olotilani on helpottanut ja henki kulkee jo vähän paremmin.
Sunnuntaiaamuna menimme Naakan kanssa kaksin leikkipuistoon. Meillä on onni asua sellaisen puiston lähellä, jossa on kunnollinen pulkkamäki. Toki pulkka unohtui tuolla reissulla kotiin... Naakka ei yhtään harmistunut, kun pääsi sen sijaan leikkimään lumilinnassa, jonka isot lapset olivat tehneet.
Eilen, kun hain Naakan päiväkodista, menimme taas puistoon. Nytkään ei ollut pulkkaa mukana, mutta leikkipuistossamme arkisin toimiva iltapäiväkerho jättää aina muutaman pulkan ja kelkan päivän lopuksi puistoon, joten pääsimme laskemaan.
Naakalla ei ollut mitään ongelmaa laskea yksin pulkalla mäen korkeimmalta kohdalta. Minä vain vedin pulkan mäen päälle ja annoin vauhtia. Ensimmäisellä kiipeämiskerralla olin vähän turhan varomaton ja meinasin liukastua, sitten ymmärsin kiertää Naakan kanssa turvallisempaa reittiä.
Kerran Naakka halusi minut laskemaan kanssaan, mutta täytyy sanoa, että minua vähän hirvitti. Tärinä ei tunnu niskassa kivalta, ja mahan kanssa on jo vähän kömpelöä pulkkailla (luulen että mahassa asuva olento sen sijaan tykkäsi pienestä hyppyyttämisestä). Luulen, että teemme Naakan kanssa tänään samanlaisen puistoretken, kun haen hänet päiväkodista.
Illalla meille tulee Naakan ukki, ja projektina on koota Naakan uusi sänky. Uudesta sängystä on puhuttu jo pitkään, ja sitä käytiin myös katsomassa ja kokeilemassa huonekaluliikkeessä. Sänky on Unipuu-merkkiä, ja siitä voi tehdä kerrossängyn, kun sellaiselle tulee tarvetta.
Katsotaan, miten Naakan yöt uudessa sängyssä sujuvat. Pinnasängystähän ei pääse itse pois, mutta tästä sängystä Naakka pääsee itse nousemaan, jos nukkuminen ei huvita. Naakka on onneksi melko hyväuninen, joten eivätköhän yöt isojen tyttöjen sängyssä ala sujua.
Eilen meille tuli myös uusi olohuoneen sohva. Ostamme puolison kanssa huonekaluja hyvin harvoin, totta puhuen uusi sohva on ensimmäinen yhdessä hankkimamme. Olemme molemmat säästäväistä sorttia, ja siksi sellaiset asiat kuin uudet huonekalut ovat meille juhlan aihe.
Olen myös iloinen, että olohuoneemmekin alkaa olla yli kahden ja puolen vuoden asumisen jälkeen valmis. Vietän niin paljon aikaa kotosalla (ja ensi syksynä vielä enemmän), että kodin viihtyvyys on hyvin tärkeä asia.
Helmikuussa meillä oli flunssa ja yskää, itse kärsin astmaattisesta hengenahdistuksesta (joka jatkuu edelleen). Viime päivinä, viimeinkin, olotilani on helpottanut ja henki kulkee jo vähän paremmin.
Sunnuntaiaamuna menimme Naakan kanssa kaksin leikkipuistoon. Meillä on onni asua sellaisen puiston lähellä, jossa on kunnollinen pulkkamäki. Toki pulkka unohtui tuolla reissulla kotiin... Naakka ei yhtään harmistunut, kun pääsi sen sijaan leikkimään lumilinnassa, jonka isot lapset olivat tehneet.
Eilen, kun hain Naakan päiväkodista, menimme taas puistoon. Nytkään ei ollut pulkkaa mukana, mutta leikkipuistossamme arkisin toimiva iltapäiväkerho jättää aina muutaman pulkan ja kelkan päivän lopuksi puistoon, joten pääsimme laskemaan.
Naakalla ei ollut mitään ongelmaa laskea yksin pulkalla mäen korkeimmalta kohdalta. Minä vain vedin pulkan mäen päälle ja annoin vauhtia. Ensimmäisellä kiipeämiskerralla olin vähän turhan varomaton ja meinasin liukastua, sitten ymmärsin kiertää Naakan kanssa turvallisempaa reittiä.
Kerran Naakka halusi minut laskemaan kanssaan, mutta täytyy sanoa, että minua vähän hirvitti. Tärinä ei tunnu niskassa kivalta, ja mahan kanssa on jo vähän kömpelöä pulkkailla (luulen että mahassa asuva olento sen sijaan tykkäsi pienestä hyppyyttämisestä). Luulen, että teemme Naakan kanssa tänään samanlaisen puistoretken, kun haen hänet päiväkodista.
Illalla meille tulee Naakan ukki, ja projektina on koota Naakan uusi sänky. Uudesta sängystä on puhuttu jo pitkään, ja sitä käytiin myös katsomassa ja kokeilemassa huonekaluliikkeessä. Sänky on Unipuu-merkkiä, ja siitä voi tehdä kerrossängyn, kun sellaiselle tulee tarvetta.
Katsotaan, miten Naakan yöt uudessa sängyssä sujuvat. Pinnasängystähän ei pääse itse pois, mutta tästä sängystä Naakka pääsee itse nousemaan, jos nukkuminen ei huvita. Naakka on onneksi melko hyväuninen, joten eivätköhän yöt isojen tyttöjen sängyssä ala sujua.
Eilen meille tuli myös uusi olohuoneen sohva. Ostamme puolison kanssa huonekaluja hyvin harvoin, totta puhuen uusi sohva on ensimmäinen yhdessä hankkimamme. Olemme molemmat säästäväistä sorttia, ja siksi sellaiset asiat kuin uudet huonekalut ovat meille juhlan aihe.
Olen myös iloinen, että olohuoneemmekin alkaa olla yli kahden ja puolen vuoden asumisen jälkeen valmis. Vietän niin paljon aikaa kotosalla (ja ensi syksynä vielä enemmän), että kodin viihtyvyys on hyvin tärkeä asia.
Kommentit
Lähetä kommentti