Silja Europa ja tuliaisia
Alkuviikko on ollut siinä mielessä onnellinen, että Touhi näyttää alkaneen nukkua vähän pidempiä päiväunia - toivotaan, että muutos on pysyvä tai ainakin pitkäaikainen. Päiväunien myötä saan mahdollisuuden levätä tai tehdä sellaisia askareita, joita ei T:n kanssa oikein voi tehdä.
Lauantaina ja sunnuntaina rva olikin kokonaan poissa, eli laivalla vuositapaamisessa ystäviensä kanssa. Vuositapaaminen oli jo ties kuinka mones, sitä vietettiin tällä kertaa Tallinkin Silja Europalla.
Rva:n aiempi kokemus laivasta on, kun se oli juuri valmistunut. Rva taisi olla noin 12-vuotias. Laivan sisäosat, varsinkin näköalahissit, palasivat äkkiä mieleen. Europa on remontoitu hiljattain, ja sen kyllä huomasi - varsin mukavannäköinen laiva oli kyseessä.
Meillä oli 22 tunnin risteily, matkaan lähdettiin lauantaina klo 18.30.
Parasta risteilyssä olivat kuulumisten vaihto, kaikki yhdessäolo ja, hmm, ruoka! Tässä elämänvaiheessa olen ymmärtänyt paremmin kuin koskaan, mitä merkitsee, kun ruoka tulee joskus valmiina pöytään, eikä ruokaillessa tarvitse hoitaa lapsia!
Kiinnitin huomiota, että laivalla oli mukana myös vartijoita, joita en ennen ole risteilyillä havainnut. Luulen, että se sekä tehostettu valvonta satamassa johtuivat Turun perjantain tapahtumista. Lisäksi, kun olimme jo "putkessa" matkalla laivaan, oli vastassa passintarkastus.
Itse risteily olikin sitten todella rauhallinen. Rva nukkui yläsängyssä, jonne kapuaminen sujui ihan hyvin (onneksi ei kuitenkaan tullut pissahätä yöllä). Nukuimme noin yhdeksään, joten se jalkautuminen Tallinnaan jäi tässä kohdassa tekemättä ;)
Muistona reissusta minulla on muun muassa pari tuliasita perheenjäsenille (saatte ne, kun nähdään) sekä whatsapp-sovellus kännykässäni. Olen tietoisesti vältellyt uusia sovelluksia, mutta siellä se nyt seisoo...
Ei kirjoitusta ilman kropan vointia...Lähdin risteilylle jo valmiiksi aika jumissa. Jotenkin, tämä jakso hieronnan jälkeen ei ole mennyt niin hyvin kuin edellinen, vaikka olen jumpannut joka ilta. Niska oli jumissa ja kipeänä jo muutaman päivän kuluttua hieronnasta, ja yläselkä on ollut hankalassa krampissa jo toista viikkoa.
Aina ei siis voi voittaa, ja vaikka se oleminen onnistui näinkin, niin kyllä se silti harmittaa. Mikä siinä sitten eniten ärsyttää, ehkä kipu ja särky tai se, ettei mikään liike oikein auta. Tänään on taas hieronta - katsotaan, miten seuraava "jakso" sujuu.
Lauantaina ja sunnuntaina rva olikin kokonaan poissa, eli laivalla vuositapaamisessa ystäviensä kanssa. Vuositapaaminen oli jo ties kuinka mones, sitä vietettiin tällä kertaa Tallinkin Silja Europalla.
Rva:n aiempi kokemus laivasta on, kun se oli juuri valmistunut. Rva taisi olla noin 12-vuotias. Laivan sisäosat, varsinkin näköalahissit, palasivat äkkiä mieleen. Europa on remontoitu hiljattain, ja sen kyllä huomasi - varsin mukavannäköinen laiva oli kyseessä.
Meillä oli 22 tunnin risteily, matkaan lähdettiin lauantaina klo 18.30.
Parasta risteilyssä olivat kuulumisten vaihto, kaikki yhdessäolo ja, hmm, ruoka! Tässä elämänvaiheessa olen ymmärtänyt paremmin kuin koskaan, mitä merkitsee, kun ruoka tulee joskus valmiina pöytään, eikä ruokaillessa tarvitse hoitaa lapsia!
Kiinnitin huomiota, että laivalla oli mukana myös vartijoita, joita en ennen ole risteilyillä havainnut. Luulen, että se sekä tehostettu valvonta satamassa johtuivat Turun perjantain tapahtumista. Lisäksi, kun olimme jo "putkessa" matkalla laivaan, oli vastassa passintarkastus.
Itse risteily olikin sitten todella rauhallinen. Rva nukkui yläsängyssä, jonne kapuaminen sujui ihan hyvin (onneksi ei kuitenkaan tullut pissahätä yöllä). Nukuimme noin yhdeksään, joten se jalkautuminen Tallinnaan jäi tässä kohdassa tekemättä ;)
Muistona reissusta minulla on muun muassa pari tuliasita perheenjäsenille (saatte ne, kun nähdään) sekä whatsapp-sovellus kännykässäni. Olen tietoisesti vältellyt uusia sovelluksia, mutta siellä se nyt seisoo...
Ei kirjoitusta ilman kropan vointia...Lähdin risteilylle jo valmiiksi aika jumissa. Jotenkin, tämä jakso hieronnan jälkeen ei ole mennyt niin hyvin kuin edellinen, vaikka olen jumpannut joka ilta. Niska oli jumissa ja kipeänä jo muutaman päivän kuluttua hieronnasta, ja yläselkä on ollut hankalassa krampissa jo toista viikkoa.
Aina ei siis voi voittaa, ja vaikka se oleminen onnistui näinkin, niin kyllä se silti harmittaa. Mikä siinä sitten eniten ärsyttää, ehkä kipu ja särky tai se, ettei mikään liike oikein auta. Tänään on taas hieronta - katsotaan, miten seuraava "jakso" sujuu.
Kommentit
Lähetä kommentti