Eräs kylpyläreissu

Repäisimme syysloman kunniaksi vuorokauden reissun Caribia-kylpylään Turkuun. Rva on aina ollut kylpyläfani, ja testannut vuosien varrella suuren osan Suomen (ja muutaman virolaisen) kylpylöistä.

Vuosien varrella vesiliukumäet ja erilaiset hemmottelualtaat ovat vaihtuneet lastenaltaassa kykkimiseen. Aluksi olin suoraan sanottuna pettynyt, mutta sittemmin jälkeläisten touhujen tsekkaamisesta on tullut hauskaa.

Pukuhuone-, suihku-, ja saunahommat sujuvat 3- ja 6-vuotiaiden kanssa jo melko mallikkaasti, tosin saunassa ei tule vietettyä kovin kauan aikaa. Allasosastolla molemmat lapset ovat melko varovaisia - Naakka tulee sylissäni syvään altaaseen (ei kuitenkaan ulkoaltaaseen, vaikka yritin), Touhi pysyttelee paikoissa, joissa ylettää pohjaan.

Kumpikaan lapsistani ei ole vielä uimataitoinen. Olen ollut vähän laiska viemään lapsia uimahalliin, kesällä olemme kuitenkin käyneet pulikoimassa. Naakan olisi hyvä käydä ensi vuoden puolella uimakoulu, mikäli hän haluaa.

Rva:lla on hauskoja kylpylämuistoja menneiltä vuosilta. Joskus kokeilimme exän kanssa suolahuonetta. Se toimi porukkaperiaatteella ja menimme sinne myöhässä, koska emme löytäneet huonetta. No, minua nauratti exä suihkuhattu päässään niin paljon, että koko puolituntinen meni ihan pilalle. Muut kylpylävieraat olivat hiljaa ja tunnelma oli eteerinen.

Rva on laskenut elämänsä aikana varmaan sadasta vesiliukumäestä, parhaat taisivat olla Kyproksella Aiya Napassa, jossa olin serkkuni kanssa vesipuistossa. Olimme ensinnäkin polttaneet itsemme edellisenä päivänä pahasti, mutta erilaisiin liukuihin perustuva vesipuisto oli upea.

Joskus kävimme exän (ja muiden eläkeläisten) kanssa kylpylässä Viron Haapsalussa. Siellä oli täyshoito, mutta ruoka oli hyvin kevyttä ja sitä oli niin vähän, että jouduimme joka ilta käymään läheisessä pelmenipaikassa syömässä, jotta jaksoimme kylpeä. Sillä reissulla ajelimme ympäri Viron maaseutua ja katselimme betonitiilisiä kolhoosien jäänteitä.

Tämänkertainen kylpyläreissu jäänee lasten muistoihin erityisesti perhekylvyn ansiosta. Meillä oli vähän parempi huone (kaksi huonetta väliovella) ja kylppärissä iso kylpyamme. Illallisella ravintolan jälkeen ahtauduin lasten kanssa kylpyammeeseen ja sammutimme valot (katossa oli "tähtitaivas". Söimme keksejä ja suolatikkuja ja joimme mehua. Se oli kuulemma hauskin muisto :)

Vastoinkäymisiä ei juuri ollut. Enää ei tarvittu matkasänkyä Touhille, lapset nukkuivat levitettävässä sohvassa vierekkäin. Youtubesta laitoin Kupariketun soimaan, ja lapset nukahtivat 20.30. Itse nukahdin 20.45.

Rva:lle erityisen mukavaa kylpylässä on syksyisin, että kosteassa ilmassa astma ei juurikaan kiusaa. Toki se alkoi heti kiusata, kun poistuimme kylpylästä.

PS. Caribia on meidän lemppari - on siisti, kaunis kylpyläosasto ja palvelu on ystävällistä.

PPS. Touhi pohti hotellihuoneessa kovasti, missä on meidän keittiö - hän ei muista edellistä hotellikäyntiään.

PPPS. Varsinkin Touhi (myös Naakka) oli todella viehättynyt Posankasta, patsaasta kylpylän ulkopuolella. Hieno yllätys oli huoneen hintaan sisältyvä Posankka-kylpylelu.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys