Mökkeilyä tänä kesänä
Kotiuduimme eilen illalla mökiltä. Samalla stoppasimme kesän reissukauden ja valmistaudumme olemaan pääasiassa samalla paikkakunnalla loppuvuoden :) Olemme olleet matkalla tänä kesänä niin paljon, ettemme olisi välttämättä jaksaneet lähteä viimeiselle mökkireissulle.
Loppuviikosta sääennuste lupasi kuitenkin kahta aurinkoista ja suhteellisen lämmintä päivää, joten tein päätöksen, että vietämme ne päivät mökillä. Kun naapurimme vielä lupautuivat hoitamaan sauvasirkkoja, tuntui yhtä terraariota helpommalta pakata.
Kuulun mökkeilijöihin, tykkäävät viettää aikaa mökillä, mutta ei liian pitkiä aikoja kerrallaan. Pisin aika, jonka olen aikuisena viettänyt yhtäjaksoisesti mökillä, on kaksi viikkoa. Siinäkin oli kyllä viikko liikaa.
Mökkireissuillani syömme yksinkertaisesti, eli elämme valmisruualla ja sellaisella ruualla, jonka voi valmistaa grillissä. Sauna lämpiää joka ilta, muita aktiviteetteja ovat uinti, järven kiertely soutuveneellä ja onkiminen.
Teimme tänä kesänä kaksi mökkireissua, ja niihin kuuluivat edellä mainitut aktiviteetit. Tosin onkiminen oli lasten kanssa aikamoista, olin ihan puhki sen jälkeen...kun 3-vuotias pitää pitää samanaikaisesti vedenpinnan yläpuolella, kaukana koukusta sekä estää sotkeutumasta siimaan, jää itse kalastukselle suhteellisen vähäinen huomio (uteliaille tiedoksi, että lapsi ei tarttunut koukkuun tai pudonnut veteen - siimaan hän kuitenkin sotkeutui varotoimista huolimatta).
Onkiminen on ollut omaa mielipuuhaani lapsuudesta asti. Äidilläni taisi olla kestämistä, kun kiikutin pikkukaloja paistettavaksi - osasin kyllä käytellä puukkoa varsin varhain, joten kalat siirtyivät mökin keittiöön sentään perattuina.
Meillä on mökillä sähköt, mutta onhan mökkeilyssä duunia kantovesien kanssa...sekä sen kanssa, että tarvittavat ruuat tulee hankittua. Hauskoja hetkiä on kuitenkin enemmän kuin ikäviä - söimme tällä viimeisellä reissulla vatsamme täyteen vadelmia, joita ei enää ollenkaan mahtunut pakastimeen.
Oli mukavaa, että vedet olivat lämmenneet jälkimmäisellä mökkireissulla sen verran, että vedessä pulikoiminen oli ylipäätään mahdollista. Tutkailimme, mitä pohjassa näkyy ja lapset innostuivat valloittamaan kiviä eli kiipeilemään rantakiviltä toisille.
Ennen lapsia tuli mökkiviikonloppuja vietettyä myös myöhään syksyllä. Lasten kanssa en ole vielä innostunut lähtemään syyspimeällä, mökin lämmitykseenkin kuluu silloin enemmän aikaa kuin kesällä.
Toisaalta, syksyn mökkireissuissa on tunnelmansa, mökillä on silloin todella rauhallista ja hiljaista. Katsotaan, vietämmekö mökillä syysviikonloppua vielä tänä syksynä...aika näyttää.
PS. Tein joogaliikkeitä joka ilta myös mökillä. mistä olen varsin ylpeä.
PPS. Lapsille alkaa hiljalleen muodostua mökillä omia leikkipaikkoja, mutta vielä ympäristön tutkiminen on hyvin varovaista. Luulen, että molempien reviiri kasvaa tulevina vuosina.
PPPS. Olivatpas vedet korkealla! Normaalisti vesi on mökkirannassa näin korkealla alkukesästä.
Loppuviikosta sääennuste lupasi kuitenkin kahta aurinkoista ja suhteellisen lämmintä päivää, joten tein päätöksen, että vietämme ne päivät mökillä. Kun naapurimme vielä lupautuivat hoitamaan sauvasirkkoja, tuntui yhtä terraariota helpommalta pakata.
Kuulun mökkeilijöihin, tykkäävät viettää aikaa mökillä, mutta ei liian pitkiä aikoja kerrallaan. Pisin aika, jonka olen aikuisena viettänyt yhtäjaksoisesti mökillä, on kaksi viikkoa. Siinäkin oli kyllä viikko liikaa.
Mökkireissuillani syömme yksinkertaisesti, eli elämme valmisruualla ja sellaisella ruualla, jonka voi valmistaa grillissä. Sauna lämpiää joka ilta, muita aktiviteetteja ovat uinti, järven kiertely soutuveneellä ja onkiminen.
Teimme tänä kesänä kaksi mökkireissua, ja niihin kuuluivat edellä mainitut aktiviteetit. Tosin onkiminen oli lasten kanssa aikamoista, olin ihan puhki sen jälkeen...kun 3-vuotias pitää pitää samanaikaisesti vedenpinnan yläpuolella, kaukana koukusta sekä estää sotkeutumasta siimaan, jää itse kalastukselle suhteellisen vähäinen huomio (uteliaille tiedoksi, että lapsi ei tarttunut koukkuun tai pudonnut veteen - siimaan hän kuitenkin sotkeutui varotoimista huolimatta).
Onkiminen on ollut omaa mielipuuhaani lapsuudesta asti. Äidilläni taisi olla kestämistä, kun kiikutin pikkukaloja paistettavaksi - osasin kyllä käytellä puukkoa varsin varhain, joten kalat siirtyivät mökin keittiöön sentään perattuina.
Meillä on mökillä sähköt, mutta onhan mökkeilyssä duunia kantovesien kanssa...sekä sen kanssa, että tarvittavat ruuat tulee hankittua. Hauskoja hetkiä on kuitenkin enemmän kuin ikäviä - söimme tällä viimeisellä reissulla vatsamme täyteen vadelmia, joita ei enää ollenkaan mahtunut pakastimeen.
Oli mukavaa, että vedet olivat lämmenneet jälkimmäisellä mökkireissulla sen verran, että vedessä pulikoiminen oli ylipäätään mahdollista. Tutkailimme, mitä pohjassa näkyy ja lapset innostuivat valloittamaan kiviä eli kiipeilemään rantakiviltä toisille.
Ennen lapsia tuli mökkiviikonloppuja vietettyä myös myöhään syksyllä. Lasten kanssa en ole vielä innostunut lähtemään syyspimeällä, mökin lämmitykseenkin kuluu silloin enemmän aikaa kuin kesällä.
Toisaalta, syksyn mökkireissuissa on tunnelmansa, mökillä on silloin todella rauhallista ja hiljaista. Katsotaan, vietämmekö mökillä syysviikonloppua vielä tänä syksynä...aika näyttää.
PS. Tein joogaliikkeitä joka ilta myös mökillä. mistä olen varsin ylpeä.
PPS. Lapsille alkaa hiljalleen muodostua mökillä omia leikkipaikkoja, mutta vielä ympäristön tutkiminen on hyvin varovaista. Luulen, että molempien reviiri kasvaa tulevina vuosina.
PPPS. Olivatpas vedet korkealla! Normaalisti vesi on mökkirannassa näin korkealla alkukesästä.
Kommentit
Lähetä kommentti