Hiihtoloma ilman yleisötapahtumia

Pohtiessamme hiihtolomaa etukäteen emme keksineet oikein mitään. Normaalisti olisimme ehkä käyneet kylpylässä, museossa tai parissa ja ulkoilmassa, mutta ihmisten parissa. Nyt nämä kaikki aktiviteetit ovat ei-listallamme vallitsevan koronatilanteen vuoksi.

Tiesin jo aiemmin, etteivät 7- ja 4-vuotiaat vaadi kovin suuria. Heille taisi olla mukavaa, kun valvottiin vähän myöhempään, ei herätty liian aikaisin ja oli kivaa tekemistä. Varsinkin Touhi leikki naapurin lasten kanssa todella paljon. Naakka vietti aikaa kahden kaverin kanssa.

Maanantaina me haimme itsellemme lainakoiran sukulaiselta. Koira on nimeltään Utu, ja hän on kahdeksanvuotias labradorinnoutaja. Utu on vieraillut blogissa ennenkin, mutta siitä on jo aikaa. Utu oli aluksi ihmeissään, mutta sopeutui meluisaan porukkaamme hyvin pariksi päiväksi.

Lapsille hetki elämää koiraperheenä oli hieno elämys, ja kyllä siinä itsekin rupesi taas pohdituttamaan, josko meille voisi tulla joskus oma koira. Siirrän kuitenkin ratkaisua edelleen tuonnemmaksi (aamun pissalenkki taitaa olla itselleni suurin syy kerrrostaloasukkaana). 

Alkuviikosta minä ja lapset maalasimme Youtube-videoiden avulla. En ole ollut viime aikoina täysin tyytyväinen vapaa-ajan käyttööni, joten keksin, että voisin tehdä ohjattuja maalausharjoituksia. Ostin peitevärit, jotka ovat tavallisia vesivärejä tummemmat. 

Maalaaminen on ollut hauskaa, jatkan sitä varmasti silloin tällöin. Varsinkin Naakka pääsi hieman asiaan käsiksi, vaikka hermostuikin, kun ei heti onnistunut. Kipinä kuitenkin syntyi, ja myöhemmin lasten pappa sai monta synttärikorttia maalausten muodossa. 

Meillä valmistettiin viikon aikana myös slimeä. Annoin Naakalle & ystävälle vapaat kädet. Minua ei haittaa sotku, vaikka siivoaminen on välillä rasittavaa. Tässäkin tuntuu tärkeämmältä antaa kori lasten käyttöön eikä säilyttää siistiä yleisilmettä ;) 

Viikon aikana pääsin myös yön yli kestäville treffeille perheen toisen aikuisen kanssa. Tätäkin arvostan suunnattomasti. Söimme ravintolan ainoina asiakkaina ja tunsimme itsemme miltei rikollisiksi, kun hipsimme kotiin keskellä viikkoa niinkin myöhään kuin klo 20.30 :D 

Eilen pääsimme vielä tapaamaan minun lapsuudenperhettäni (maskit päällä). Tapaamiset ovat olleet todella harvoja tänä vuonna, mutta nyt kahvittelu & kyläily onnistui. Perhekunnan vanhin jäsen täytti vuosia, ja pääsimme näkemään toisemme. 

Kahvittelu lähisuvun kanssa ei normaalioloissa kuulostaisi niin kummalliselta (tosin hauskalta silti), mutta nyt ilmassa on eilistä muistellessakin suuren urheilujuhlan tuntua :) Lapset muuten tekivät muun muassa koristeltuja maskeja (esim. leijonan kuono) päivänsankarille :D 

Tarkemmin ajateltuna meillä on ollut älyttömän hauska ja toiminnantäyteinen loma. Säät eivät ole suosineet samalla tavalla kuin aiempina viikkoina, ja varsinainen talviurheilu on jäänyt vähemmälle. Ensi viikolla pitäisi kuitenkin meilläkin pakastaa, että josko silloin päästäisiin esimerkiksi luistelemaan.

PS. Maalaaminen ja valitettavasti ehkä myös slimen tekeminen jatkuu meillä varmasti loman jälkeenkin.

PPS. Meillä on Touhin kanssa yhteinen sitrushedelmän siementen kasvatusprojekti - toivottavasti taimet nyt viimein ilmestyvät, kun on ollut aurinkoisia säitä.

PPPS. Hiihtoloman viimeisen päivän fiilis on iloinen, mutta niska tuntuu ihan kamalalta...yritän tehdä sille jotakin.