Permanentti!

Koronatukkavaiheeni meni nyt ohi. Kävin tammikuussa kampaajalla leikkauttamassa tukan pitkähköksi polkaksi. Sitten toteutin pidempiaikaisen suunnitelmani ja kävin ottamassa permanentin. Nyt on menossa eka vaihe: ekaan 24 tuntiin en tee tukalleni mitään.

Tukka on nyt todella iso! Vähän jännittää, minkälainen siitä tulee pesun jälkeen, mutta nyt on lähinnä älyttömän kiva fiilis, kun tukka ei mene "pitkin päätä". Minulla on luonnostaan piikkisuora ja raskas tukka, joka todella antaa muistuttaa itsestään, mikäli pesusta kuluu vähänkin aikaa.

Sain kehuja, ja useampi sanoi, että onpa rohkea ratkaisu. Minä en itse miellä kiharoiden ottamista rohkeaksi ;) , se on vain vaihtelua pitkän suoratukkaisen kauden jälkeen.

Tukkani on kokenut monenlaisia muodonmuutoksia vuosien varrella. En ole koskaan suhtautunut hiuksiini kovin suurella tunteella - jos ei tykkää jostakin, tukka kasvaa aina takaisin. Tukkani on ollut myös ihan lyhyt ja toisaalta puoleen selkään ulottuva.

En sen sijaan ole minkäänlainen kampausten laittaja, ratkaisuni on ponnari, jos sekään. En osaa taikoa laineita tukkaani tai laittaa sitä juuri muutenkaan, eli leikkauksen jne. täytyy olla sellainen. että pesu ja ehkä jokin pieni hoitotoimenpide riittää. 

Voisin aivan hyvin olla entisajan "hieno nainen", joka käy kampaajalla kerran viikossa, laitattaa kampauksen ja tulee uusimaan sen seuraavalla viikolla :D 

Permanentti on kuitenkin vaihtelua todella pitkän ajan takaa - minulla oli sellainen viimeksi ysärillä. Elin lapsuuttani 80- ja 90-luvuilla, ja siihen aikaan lähes jokaisella aikuisella naisella (osalla miehistäkin) oli permanentti. 

Muistan, kun äitini hoiti omaansa kylppärissä aamuisin. Silloin hän ei ollut käytettävissä, ja saapui hetken kuluttua mielestäni hyvän lookin kanssa :) Itselleni laitettiin kolmannella luokalla permanentti otsatukkaan, ja vähän myöhemmin koko hiuksiin. Vaihetta kesti kasiluokalle asti, jolloin kiharat alkoivat olla täysin out.

Lapsuuttani "permanenttikaudella" viettäneenä permanentin hoito on jotenkin luissa ja ytimissä, toki tietoisuutta pitää vähän päivittää nykyisyyteen...ja hilata aamurutiinia sellaiseksi, että laitan tukkaa kuntoon yön jäljiltä.

PS. Pesupaikalla oleilu oli niskalle yhtä tuskallista kuin ysärilläkin.

PPS. Minulle sanottiin, että kohta Naakkakin haluaa kiharat - no ei nyt ehkä ihan vielä :D 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys