Mökkeilijät, osa 2

Koska en näemmä saa kuvia koneelle puhelimesta kuin kotiwifin kautta, kirjoitteluni ovat perinteiseen tapaan kuvattomia toistaiseksi. Siirryimme Naakan kanssa kallioliukumisesta laiturilta hyppelyyn eilen. Sekin sujuu loistavasti, pelastusliivien kanssa tietysti.

Minä yletän laiturin päässä juuri ja juuri pohjaan, mutta Naakka ei. Siksi minun pitää hypätä jalat koukussa ja yrittää päätyä pohjaan kyykyssä. Pää edellä hyppiminen ei tule kuuloon. Naakka saa hyppiä jalat edellä miten lystää. 

Touhikin on rohkaistunut kävelemään vedessä meidän "rantakalliolle", joka on oikeastaan pieni luoto. Väännämme edelleen sen herruudesta Lenni Lokinpoikasen kanssa - emme kyllä mitenkään väkipakolla. Lenni ei kuitenkaan jää paikan päälle, jos me olemme siellä.

Lapsilla ei ollut yhdessä vaiheessa mitään tekemistä. Keksin, että he voivat ryhtyä luonnontutkijoiksi. Molemmat suuntasivat ämpäreiden kanssa rantaan ja tarvitsivat myös äitiä (perhana) mukaan. No, eipä se mitenkään ikävää ollut.

Löysimme pienen juotikkaan. Se tuli nostamani kiven mukana ja sai palata heti takaisin veteen. Sen jälkeen löytyi pikkuolioita (ympyrämäisiä ja yksi matomainen), jotka pääsivät myös hetken tarkkailun jälkeen takaisin veteen.

Olemme myös vakuuttuneita, että laiturin alla asuu ahvenparvi. Ainakin se siirtyy kiireenvilkkaa toisaalle, kun laituri alkaa täristä askelten painosta. Olemme nähneet erikokoisia kalanpoikasia, joista ei voinut vielä tunnistaa, mihin lajiin ne kuuluvat.

Tänään kävimme leipomossa aamukahvilla. Leipomo sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä mökiltä, joten siirtymä oli verrattaen helppo. Täytyy sanoa, etten itse tykkää yhtään syödä ulkona, ja ulkona me sitten söimme :D. En kyllä ymmärrä, kun en itse saa päättää aina kaikkea.

Vaikka leipomo on sijainnut samassa paikassa iät ajat, aloimme käydä siellä vasta nyt aikuisena. Lapsuuteni mökkikesät rakentuivat enemmän pelkästään mökillä olemisen ympärille. Paluumatkalla haimme pari geokätköä, yksikin enemmän olisi tehnyt tiukkaa kuumuuden takia.

Tänään edessä on lähinnä uimista ja grillausta. Tunnen itseni ajoittain väsyneeksi ja levottomaksi. Olen huomannut, että siirtyminen tilaan, jossa ei ole niin paljon virikkeitä, on minulle työlästä. Ikäväkseni luulen, että niin juuri pitääkin tapahtua ;) 

PS. Luonnontieteilijänä olo on hauskaa. Lajituntemukseni on surkea. En anna sen haitata.

PPS. Viihdyn edelleen lähinnä ilmastoidussa mökissä tai vedessä. Odotetaan lämmön tippumista noin kymmenen asteen verran.

PPPS. Lihaskuntoharjoittelu, varsinkin vatsalihasten, tökkii. Olen kuitenkin tehnyt vatsalihasliikkeitä joka päivä.