Hiihtokisat ja ilon aiheita

-

Touhi ilmoittautui viime viikolla koulujenvälisiin hiihtokisoihin. Homma kuulosti korvaani...nostalgiselta :) En kyllä itse osallistunut lapsena koskaan. Olin todella varovainen ja urheilukisat olivat liian hurja asia. Touhi on toisenlainen.

Heillä on pieni, 1-6-luokan oppilaista koostuva kieliluokka. Naakka sanoi heti että ei. Kävi ilmi, että luokalta osallistuisi vain yksi kolmasluokkalainen. Touhi ilmoittautui, jotta luokalla olisi tarpeeksi edustusta <3 

Naakka ja muutkin luokkakaverit lähtivät kannustamaan. Tästä minä lasteni luokassa pidän: yhteishenki on ihan valtava. Mukaan sai ottaa pientä evästä - toisille yhtä tärkeää kuin hiihto, monille tärkeämpi asia ;) 

Ykkösluokkalaiset hiihtivät kilometrin. Touhi ei ollut hiihtänyt tänä talvena ollenkaan. Juuri ennen lähtöä Naakka oli neuvonut Touhille jonkin keinon, jolla minimoida kaatumiset. Touhi olikin kaatunut vain yhden kerran. 

Kotiin palasi kaksi tyytyväistä lasta. Touhi ei tiennyt sijoitustaan, koska laitteet olivat sekoilleet. Sijoituksensa Touhi saa siis tietää myöhemmin. Sillä ei taida olla suurta väliä. 

Olen itse iloinnut, kun keuhkot alkavat olla taas lähellä normikuntoa. Päivästä riippuen ongelmia on vielä, mutta nyt alkaa taas tuntua pitkästä aikaa varsin ok:lta. Näyttää siltä, että yhteen hengitystietulehdukseen kuluu aikaa noin kaksi kuukautta, huh!

Olen iloinnut myös valosta. On valtavan mukavaa, kun saa lähteä töihin valoisassa. Tällä viikolla ei ollut yhtään etäpäivää, tavallisesti pystyn pitämään yhden. Se on mukavaa, kun varsinainen työ on niin sosiaalista.

Nyt viikonloppuna olisi edessä muutama proggis, joista yksi on gerbiilien terraarion siivous. Gerbiileillähän on pohjamateriaalia aina paksu kerros, johon he voivat kaivaa tunneleita. En  koskaan vaihda kerralla kokonaan, vaan aina osan. 

On myös odotettavissa yksi vierailu sukulaisen luokse. Kyläpaikka on melko lähellä, joten kyseessä ei ole päiväreissu. Emme olekaan nähneet kyseistä sukulaista pitkään aikaan. Viimeksi tapasimme Touhin synttäreillä. Kyläpaikassa on myös koira, mikä on kaikille hauskaa. 

Mukavaa viikonloppua!


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

-
Pari päivää sitten hankin jotakin huvittavaa Tokmannilta - ryhtiliivin. En ollut perehtynyt koko ryhtiliiviasiaan aiemmin, mutta niissäkin on ilmeisesti ollut viime vuosina jokin buumi. Minulla oli nuorena todella hyvä ryhti. Se alkoi huonontua itse asiassa vähän erikoisella tavalla. Opiskeluaikana minulla oli paljon alaselkäkipuja. Elettiin aikaa ennen somea ja älykännyköitä. Oikeastaan minulla ei ollut edes vielä omaa tietokonetta. Minun alaselkäni kipeyttivät yliopiston penkit. Helsingin yliopiston päärakennuksessa oli ainakin silloin melkein jokaisessa luentosalissa kirkonpenkkimäiset puupenkit, ja pöytätaso oli kapea ja kalteva, lyhyelle ihmiselle liian kaukana penkistä... No, penkeistä en päässyt eroon , joten menin fysioterapiaan. Muistan vieläkin, että fyssari oli varmaankin pätevä, mutta todella kolkko sanomisissaan. Häneltä kuulin joka tapauksessa ensimmäistä kertaa, että yläselkäni on liian suora, siis asennoltaan, ja liikkumaton. Arvatkaa, ymmärsikö rva, että sit...
Lue lisää

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

-
Kuva
Meillä vierailee useita lasten kavereita joka viikko. Myös lapset kyläilevät kavereillaan. Tämä oli muuten yksi juttu, johon ei valmistettu ollenkaan ennen lasten tuloa. Ne tosiaan kasvavat ja niistä tulee sosiaalisia! Pahempi huoli toki olisi, ettei niillä olisi ollenkaan kavereita. Joka tapauksessa..kun tulen töistä, minua ei odota eteerinen ja voimauttava hiljaisuus. Sen sijaan tupa on täynnä lapsia ja heidän kavereitaan. Jos toinen (siis oma) lapsi sattuu olemaan jonkun luona, toisella on kaveri kylässä. Olen todella harvoin sanonut että meille ei saa tulla. Enemmänkin olen velvoittanut leikkimään hieman myös ulkona. Tämä ihan siksi, että lapset tarvitsevat ulkoilua. Toki tässä kohtaa tarjoutuu itselle tilaisuus juoda kupillinen kahvia rauhassa ;)  Ruokailu? Keskustelupalstoilla ja ihan livetilanteissakin, esimerkiksi työpaikalla, syntyy paljon keskusteluja, pitääkö toisten lapsia ruokkia. Keskusteluasetelma on mielestäni jo valmiiksi epäreilu. "Meillä ruokitaan/ruokittiin p...
Lue lisää

Lasten merkkivaatebuumi - tulipahan koettua

-
Kuva
Kun esikoiseni syntyi vuonna 2013 , en ollut millään tavalla sisällä lastenvaateasioissa. En ostanut juuri mitään, ja äitiyspakkaus oli todellinen lahja. Jonkin verran käytettyjä pieniä vaatteita oli odottamassa Naakkaa. Niihin vauva-Naakka puettiin. Vauvavuotena en vielä havainnut kummoisempaa. Kun Naakka alkoi lähetä ensimmäistä vuottaan ja menimme "vauvakerhoihin", lähenin keskusteluja, joissa puhuttin parhaista lastenvaatemerkeistä. Niitä tuntuivat olevan esimerkiksi Polarn o pyret ja Mini Rodini - olin tuskin kuullutkaan.  Naakalla ei ollut edelleenkään päällä sen kummoisempaa. Oli kyllä lämpimät ja jotakuinkin siistit vaatteet. Ensimmäisinä vuosina havaitsin , että buumi lastenvaatteiden ympärillä kasvoi. Uusia merkkejä, joihin lapsi pitäisi pukea, ilmestyi ilmestymistään. Suomalaiset merkit tiedostin itsekin, siis Suomessa tehdyt. Naakka ja Touhi saivat ajoittain paitoja ja verkkareita, jotka olivatkin varsin hyvälaatuisia. Kannatin (ja kannatan) itsekin kotimaista tuo...
Lue lisää