Parannuksia marsujen ruokavalioon
Minulla on ollut lemmikkinä useampi marsu. Ensimmäinen marsu oli nimeltään Pilkku. Hän tuli meille muistaakseni vuonna -89. Pilkku oli pienikokoinen poika, joka asui samassa häkissä Kukka-kanin kanssa (nykytietämyksellä en samaan häkkiin kania ja marsua laittaisi).
Pilkun jälkeen tuli marsutauko. No, sen tauon aikana meille tuli toinen koira ja akvaario. Sitten meille tuli taas marsu tai oikeastaan kaksi. Nämä marsut, Minni ja Nana, tulivat meille vuonna 1994, mikäli en väärin muista.
Näistä Nana-marsu eli pisimpään, aina vuoteen 2004 saakka. Sitten tuli taas marsutauko (asuin opiskelija-asunnoissa, joissa ei ollut sijaa lemmikeille). Olisin kyllä varmaankin ottanut jonkin eläimen, jos se olisi ollut mahdollista.
Taukoa kesti vuoteen 2008 saakka. Sitten meille muutti Nasu ja vähän myöhemmin Nipsu. Nipsu eli aina viime vuoteen asti, jonka jälkeen meille muutti uusin tulokas, Matilda-marsu. Nasu ja Matilda ovat molemmat "seniorikansalaisia" eli keski-iässä tai vähän vanhempia.
Joka tapauksessa...luin pari päivää sitten marsukirjaa, joka on ilmestynyt 2000-luvun puolella. Olin olettanut, että tiedän jo marsuista suurin piirtein kaiken. Yhtä asiaa heidän ruokavaliossaan en ole kuitenkaan osannut ottaa huomioon.
Kirjassa kerrottiin marsujen hyötyvän kuivatetuista luonnonkasveista ympäri vuoden. Se on oikeastaan hyvin loogista, sillä villimarsut elävät heinikoissa ja saavat siellä syödä heinän ohella vaikka minkälaisia luonnonkasveja.
No niin, rva suuntasi sitten eläinkauppaan ja osti pussillisen kuivattua voikukkaa. Seuraavaksi rva kokeilee nokkosta. Voisihan sitä toki itsekin kuivattaa, mutta ehkä sitten ensi kesänä. Marsuille tämä ravintolisä maistuu hyvin - on parempi parantaa ruokavaliota myöhään kuin ei milloikaan.
Rva itse on viettänyt koko päivän sisätiloissa kipeän pikkunaakan kanssa. Häneen iski ensimmäinen flunssa, ja siksipä emme ole lähteneet ulos. Kovin on pikkuinen tukossa, mutta onneksi tämä päivä ei ollut ihan pelkkää itkua (kuten eilinen ilta).
Hierojan varaaminen jumittaa (niska sitäkin enemmän). Näyttää vähän siltä, että joudun odottelemaan aikaa ensi torstaihin. Se tekee kyllä jo tiukkaa, kun paikkoja särkee varsinkin silloin, kun rva yrittää illalla nukahtaa.
Aika moni juttu, jonka rva on ajatellut tehdä, on viime aikoina jäänyt kiireen vuoksi tekemättä. Yksi niistä on piikkimatolla makaaminen. Raskaana ollessa se ei onnistunut ja nyt luulisin, että se voisi rentouttaa selkääni mukavasti. Jospa ottaisi piikkimaton huomisen tavoitteeksi.
Pilkun jälkeen tuli marsutauko. No, sen tauon aikana meille tuli toinen koira ja akvaario. Sitten meille tuli taas marsu tai oikeastaan kaksi. Nämä marsut, Minni ja Nana, tulivat meille vuonna 1994, mikäli en väärin muista.
Näistä Nana-marsu eli pisimpään, aina vuoteen 2004 saakka. Sitten tuli taas marsutauko (asuin opiskelija-asunnoissa, joissa ei ollut sijaa lemmikeille). Olisin kyllä varmaankin ottanut jonkin eläimen, jos se olisi ollut mahdollista.
Taukoa kesti vuoteen 2008 saakka. Sitten meille muutti Nasu ja vähän myöhemmin Nipsu. Nipsu eli aina viime vuoteen asti, jonka jälkeen meille muutti uusin tulokas, Matilda-marsu. Nasu ja Matilda ovat molemmat "seniorikansalaisia" eli keski-iässä tai vähän vanhempia.
Joka tapauksessa...luin pari päivää sitten marsukirjaa, joka on ilmestynyt 2000-luvun puolella. Olin olettanut, että tiedän jo marsuista suurin piirtein kaiken. Yhtä asiaa heidän ruokavaliossaan en ole kuitenkaan osannut ottaa huomioon.
Kirjassa kerrottiin marsujen hyötyvän kuivatetuista luonnonkasveista ympäri vuoden. Se on oikeastaan hyvin loogista, sillä villimarsut elävät heinikoissa ja saavat siellä syödä heinän ohella vaikka minkälaisia luonnonkasveja.
No niin, rva suuntasi sitten eläinkauppaan ja osti pussillisen kuivattua voikukkaa. Seuraavaksi rva kokeilee nokkosta. Voisihan sitä toki itsekin kuivattaa, mutta ehkä sitten ensi kesänä. Marsuille tämä ravintolisä maistuu hyvin - on parempi parantaa ruokavaliota myöhään kuin ei milloikaan.
Rva itse on viettänyt koko päivän sisätiloissa kipeän pikkunaakan kanssa. Häneen iski ensimmäinen flunssa, ja siksipä emme ole lähteneet ulos. Kovin on pikkuinen tukossa, mutta onneksi tämä päivä ei ollut ihan pelkkää itkua (kuten eilinen ilta).
Hierojan varaaminen jumittaa (niska sitäkin enemmän). Näyttää vähän siltä, että joudun odottelemaan aikaa ensi torstaihin. Se tekee kyllä jo tiukkaa, kun paikkoja särkee varsinkin silloin, kun rva yrittää illalla nukahtaa.
Aika moni juttu, jonka rva on ajatellut tehdä, on viime aikoina jäänyt kiireen vuoksi tekemättä. Yksi niistä on piikkimatolla makaaminen. Raskaana ollessa se ei onnistunut ja nyt luulisin, että se voisi rentouttaa selkääni mukavasti. Jospa ottaisi piikkimaton huomisen tavoitteeksi.
Kannattaa kuitenkin olla varovainen yrttien kanssa, sillä esim. liiallinen kalsium ruokavaliossa voi aiheuttaa virtsakiviä. Eli kohtuudella ja eri yrttejä vaihdellen. :) Rapsutuksia marsuille ja paljon terveisiä pirpanalle, olisi hauska nähdä taas pian!
VastaaPoistaNäin on, me ei kaivata tänne enää yhtään sairauksia :) Heinä ja pelletit taitavat olla ainoa ravinto, jota marsuille voi antaa rajoituksetta. Aamu alkaa näillä aina porkkanalla ja ilta päättyy tomaatilla (sen päällä menee c-vitamiini. Muu ravinto onkin sitten vaihtelevaa - tänään nämä herkuttelivat varsisellerillä :D
Poista