Matalapainetta

Tämä päivä on ollut hieman matalavireinen, kun tuli nukuttua huonosti. Kun yritin iltapäivällä vähän torkkua, ilmestyi joukko työmiehiä (en katsonut, vaan kuuntelin) naapurikatolle ja alkoi tehdä jotakin sangen pitkäkestoista, joka kuulosti vasaranlyönneiltä peltikattoon. En sitten torkkunut.

Niska kiukutteli tietysti jo aamulla, se on ollut eilisestä lähtien ihan mahdoton...onnistuin kuitenkin horjumaan kaupungilla pankkiin asti ja hoitamaan asiani. Onneksi tapaaminen oli ennalta sovittu.

Päivällä yritin hoitaa itselleni puhelimitse yhden vastaanottoajan, jonka kuvittelin hoituvan sillä yhdellä puhelinsoitolla. Ennen kuin huomasinkaan, oli vastaanottoajan varaaminenkin muuttunut varsinaiseksi byrokratiasotkuksi.

Sain langan päästä uuden numeron, johon soittaa ja samalla tiedon, että ks. henkilö on vasta ensi viikolla seuraavan kerran töissä (siis henkilö, jonka kanssa vasta alan selvitellä asaa, ei se, joka varmuudella asian ratkaisee).

Niska siis - tänään on särkenyt päätä ja oikeaa silmää, oikeasta kädestä heikkenee jatkuvasti tunto, ja oikeanpuoleinen näkökenttä on ikävällä tavalla sumea. Jospa tämä nyt jo huomenna rauhoittuisi, kun nämä oireet vetävät mielen maahan, vaikka tuttuahan tämän pitäisi olla...ja kaiken lisäksi vatsakin on kipeänä, huh!

Päivän piristys on ollut sähköpostittelu erään kivan ihmisen kanssa. Sain viesteilyn lomassa käyttää hieman ammattitaitoani, mikä antoi pienen lupauksen tämänpäiväisen matalapaineen väistymisestä.