Leskimies Nasun nykypäiviä ja tulevaa
Tänä aamuna Nasu aloitti "kui kui" -ääntelynsä, kun olin vielä sängyssä - tosin hereillä. Tämä tarkoittaa (tottakai tulee minulle uutena asiana joka aamu), että minun olisi hyvä nousta ylös ja raastaa Nasulle aamuporkkana.
Sillä, että meillä marsuille annetaan aamupalaksi porkkanaa, on muuten pitkä perinne. Minun ensimmäinen marsuni, Pilkku nimeltään, nautti v. 1989 alkaen, aamupalaksi porkkanan joka päivä.
Sitten menen aukaisemaan Nasun häkin (häkin ovi on yleensä aina auki, kun olemme kotona). Nasu tulee perässäni keittiön puolelle ja minä alan raastaa sitä porkkanaa. Kun aamupalalautanen on valmis, vien sen häkkiin ja Nasu tulee perässä. Nasun aamiaishetki on alkanut.
Ei siitä ole edes kuukautta, kun näitä kuikuttajia oli meillä vielä kaksi. Meillä kaikilla on edelleen ikävä Nipsua. Nasu reagoi Nipsun katoamiseen vinkumalla ja olemalla ihmeissään. Pari päivää se myös aktiivisesti kiersi asuntoa ja etsi Nipsua.
Kun Nipsua ei löytynyt, Nasu luovutti ja siirtyi nukkumaan päivä- ja yöunensa farkunlahkeesta tehdyssä tunnelissa. Siellä se nyt viettää suurimman osan ajastaan. Kyllä Nasu syö, on sylissä ja ottaa kontaktia meihin, mutta hiljainenhan se on, kun juttukaveria ei enää ole.
Nasu on nyt 4,5 vuotta vanha. Se saattaa elää elämänsä viimeisiä hetkiä tai elää vielä kaksi, kolmekin vuotta. Marsut ovat laumaeläimiä, joten meilläkin on nyt pohdinnassa, tulisiko Nasulle vielä tyttöystävä vai ei.
Ihan poikasta Nasun kaveriksi ei voi ottaa, sillä Nasu on, hmm..varsin kokenut, vanhahko marsuherra. Hyvin nuoret tyttömarsut yleensä pelkäävät sellaista. Jos Nasu siis saisi tyttöystävän, sen tulisi olla aikuinen marsu.
Oikeastaan, mitä vanhempi, sen parempi. Silloin kumpikaan ei teoriassa jäisi yksin lähivuosina. Miinuspuolet vanhassa kodinvaihtajassa ovat, että niitä on aika vähän tarjolla, ja vanhan marsurouvan totuttaminen uusiin oloihin voi olla vaikeaa.
Eräs hyvä vaihtoehto olisi kaksi tyttömarsua. Nasulla olisi, toden totta, kivaa (ellei sydänkohtaus yllättäisi), mutta meillä on hyvät tilat kahdelle, ei enää kolmelle marsulle. Tilaa olisi juuri ja juuri, mutta isot tilat ovat paremmat kuin vähän liian pienet.
Paras vaihtoehto olisi siis yksi aikuinen, mutta ei ehkä liian vanha tyttömarsu. Jos siis päädymme tyttökaveriin, alamme etsiä sellaista. Täytyy edelleen vähän pohtia.
Yksi vaihtoehto olisi pitäytyä pelkässä Nasussa. Nasu saa aika paljon huomiota ja on tosiaan jo melko iäkäs. Sellaista vaihtoehtoa emme näe (kuten taisin jo aiemmin mainita), että Nasu lähtisi meiltä uuteen kotiin.
Eli, sellaiset ovat meidän Nasun kuulumiset tällä hetkellä. Alakuvassa Nasu hassuine ilmeineen pari kuukautta sitten. Nipsu-ystäväkin näkyy kuvan nurkassa hieman - välittömässä ruokakupin läheisyydessä tietenkin <3
Sillä, että meillä marsuille annetaan aamupalaksi porkkanaa, on muuten pitkä perinne. Minun ensimmäinen marsuni, Pilkku nimeltään, nautti v. 1989 alkaen, aamupalaksi porkkanan joka päivä.
Sitten menen aukaisemaan Nasun häkin (häkin ovi on yleensä aina auki, kun olemme kotona). Nasu tulee perässäni keittiön puolelle ja minä alan raastaa sitä porkkanaa. Kun aamupalalautanen on valmis, vien sen häkkiin ja Nasu tulee perässä. Nasun aamiaishetki on alkanut.
Ei siitä ole edes kuukautta, kun näitä kuikuttajia oli meillä vielä kaksi. Meillä kaikilla on edelleen ikävä Nipsua. Nasu reagoi Nipsun katoamiseen vinkumalla ja olemalla ihmeissään. Pari päivää se myös aktiivisesti kiersi asuntoa ja etsi Nipsua.
Kun Nipsua ei löytynyt, Nasu luovutti ja siirtyi nukkumaan päivä- ja yöunensa farkunlahkeesta tehdyssä tunnelissa. Siellä se nyt viettää suurimman osan ajastaan. Kyllä Nasu syö, on sylissä ja ottaa kontaktia meihin, mutta hiljainenhan se on, kun juttukaveria ei enää ole.
Nasu on nyt 4,5 vuotta vanha. Se saattaa elää elämänsä viimeisiä hetkiä tai elää vielä kaksi, kolmekin vuotta. Marsut ovat laumaeläimiä, joten meilläkin on nyt pohdinnassa, tulisiko Nasulle vielä tyttöystävä vai ei.
Ihan poikasta Nasun kaveriksi ei voi ottaa, sillä Nasu on, hmm..varsin kokenut, vanhahko marsuherra. Hyvin nuoret tyttömarsut yleensä pelkäävät sellaista. Jos Nasu siis saisi tyttöystävän, sen tulisi olla aikuinen marsu.
Oikeastaan, mitä vanhempi, sen parempi. Silloin kumpikaan ei teoriassa jäisi yksin lähivuosina. Miinuspuolet vanhassa kodinvaihtajassa ovat, että niitä on aika vähän tarjolla, ja vanhan marsurouvan totuttaminen uusiin oloihin voi olla vaikeaa.
Eräs hyvä vaihtoehto olisi kaksi tyttömarsua. Nasulla olisi, toden totta, kivaa (ellei sydänkohtaus yllättäisi), mutta meillä on hyvät tilat kahdelle, ei enää kolmelle marsulle. Tilaa olisi juuri ja juuri, mutta isot tilat ovat paremmat kuin vähän liian pienet.
Paras vaihtoehto olisi siis yksi aikuinen, mutta ei ehkä liian vanha tyttömarsu. Jos siis päädymme tyttökaveriin, alamme etsiä sellaista. Täytyy edelleen vähän pohtia.
Yksi vaihtoehto olisi pitäytyä pelkässä Nasussa. Nasu saa aika paljon huomiota ja on tosiaan jo melko iäkäs. Sellaista vaihtoehtoa emme näe (kuten taisin jo aiemmin mainita), että Nasu lähtisi meiltä uuteen kotiin.
Eli, sellaiset ovat meidän Nasun kuulumiset tällä hetkellä. Alakuvassa Nasu hassuine ilmeineen pari kuukautta sitten. Nipsu-ystäväkin näkyy kuvan nurkassa hieman - välittömässä ruokakupin läheisyydessä tietenkin <3
Kommentit
Lähetä kommentti