Torstai

Viime päivät ovat jälleen olleet niskan kanssa varsin vaikeita. Viime yö meni suurimmaksi osaksi valvoessa, kun nuo kivut eivät meinanneet antaa minkäänlaista mahdollisuutta levätä. Viikonlopun ohjelmassa ovat siis nyt lähinnä rentoutus ja nuo niskaliikkeet.

Mutta, siirrytäänpä otsikon mukaisesti viime torstaihin...se oli nimittäin kummallisen onnistunut päivä! Keksin tässä taannoin, että kadullamme sijaitsee eräänlainen liikuntakeskus, ja vieläpä kaupungin/valtion (kenelle nuo liikuntaviraston paikat sitten kuuluvatkaan).

Tässä liikuntakeskuksessa on myös uima-allas. No, päätin heti torstai-aamuna käydä kysymässä, onko heillä mahdollisesti vesivoimistelua. kävelin, hieman idiootin oloisena, ala-aulaan ja raakuin eräältä ovelta "Onkos tämä nyt se toimisto?

Spontaani esilletulo ei ole Rvan parhaita puolia - onneksi toimiston henkilökunta vastasi raakkumiseeni ystävällisesti. Kävi ilmi, että paikassa pyörii kolme vesivoimisteluryhmää, loput ajat ovat erilaisten yhdistysten ja järjestöjen käytössä.

"Ryhmät ovat kyllä valitettavasti aina täynnä", totesi toimistotäti, ja valmistauduin nyökkäämään ymmärtävästi. Sitten kuuluikin "Hei, torstai-aamun ryhmässä on vielä yksi paikka vapaana! Ilmoittautuminen oli sopivasti juuri eilen, eikä tämä nyt ole mennyt kenellekään..."

"Minä otan sen, minä otan sen, kiirehdin sanomaan!" Toimistotäti oli aluksi vähän epäileväinen, haluanko 8.15 alkavaan ryhmään, mutta minullehan aamuajat sopivat ilta-aikoja paremmin.

Eli...pääsen kevääksi vesivoimisteluun, 80e/15 krt. En pidä hintaakaan korkeana, sehän on melkein sama kuin tavallinen uimahallimaksu. Voimistelut loppuvat sopivasti huhtikuun loppuun, mikä myös sopii minulle mainiosti.


Yläkuvassa uimataitotavoitteeni - ei, vaan meidän sukarapu viettämässä lepohetkeään vesikasvin päällä!

Sitten iltapäivään...sähköpostissani oli viimeinkin vastaus Ortonista! Siellä kerrottiin, että tapaan heti kuntoutusjaksoni aluksi whiplashiin erikoistuneen lääkärin, omt-fysioterapeutin ja oman fyssarini, joka tulee tapaamiseen mukaan.

Tämä kuulosti varsin isolta parannukselta, pitääkin kirjata ylös kaikki mahdolliset asiat, jotka haluan tapaamisessa sanoa. Ne täytyykin miettiä hyvin, sillä siitähän se kuntoutukseni jatko taitaa hyvin pitkälti riippua (siis se kaikki, mikä on minusta kiinni).

Ja vähän myöhemmin iltapäivällä...sain syntymäpäiväonnittelupuhelun eräältä tärkeältä ihmiseltä - puhelu tuli mukavana yllätyksenä tämän jo valmiiksi varsin onnistuneen päivän jatkoksi, puhelun (ja muiden tapahtumien jälkeen) hymyilytti oikeastaan koko illan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Lasten merkkivaatebuumi - tulipahan koettua