Uusi, pikkuinen tuttavuus, autoreissu ja pelästynyt Matilda
Tänään Rva:lla on jännät paikat, kun pitää odotella, antaako Matilda-marsu anteeksi, kun pesin hänet äsken ja kuivasin vielä sillä kamalalla hiustenkuivaajalla...
Jos Matilda ei tykännyt kuivaamisesta, oli se hankalaa myös omasta mielestäni, kun Matildaa piti onnistua pitämään sylissä, jonka suurimmaksi osaksi peittää tämä iso maha. Kampasin Matildan sileän turkin pehmeäharjaksisella harjalla, joka taas ei vaikuttanut Matildasta niin pelottavalta.
Päästin Matildan pesun, kuivauksen ja harjauksen jälkeen lattialle. Pikkuinen pinkaisi ensin häkkiin, mutta oleilee nyt lattialla lempipaikassaan, pahvilaatikossa, jossa on oviaukko. Jos Matilda nyt vihoittelee minulle, ehkä hän leppyy viimeistään illalla tomaatti- tai pähkinätarjoilun aikaan.
Matilda on varsin siisti marsu, joten tarvetta usein toistuviin pesuihin ei onneksi ole. Matilda on viimeksi pesty kasvattajallaan vuodenvaihteessa, joten ajattelin, että onhan se hyvä pestä ainakin muutamia kertoja vuodessa.
Eilen vierailimme tuttavaperheen luona noin tunnin ajomatkan päässä meiltä. Heillä on pikkuinen tyttövauva, jonka näin nyt ensimmäistä kertaa. Neitokainen oli oikein suloinen, ja hänen vanhempiensa tapaaminenkin oli todella mukavaa.
Vauvaa ihastellessamme minulle ja puolisolle tuli tietysti jännittävä tunne, että kohta meilläkin on tuollainen...No, emmeköhän me siitä selviä! Vauvan tulo lopettaisi myös rasittavat loppuraskauden vaivat, joten vaavin syntymässä on sekin hyvä puoli.
Kyläpaikassa oli myös 700-litrainen akvaario, jonka kaloista suurin osa oli piraijoita! Akvaario oli kokonaisuutena todella hieno. Niskasten oma, 170-litrainen näytti "piraija-altaan" jälkeen yllättävän pienelyä, vaikka ei mitenkään erityisen pieni akvaario olekaan.
Omaakin akvaariota tuli reissun jälkeen tuijoteltua pitkästä aikaa sillä silmällä, että sielläkin voisi tehdä jotain pieniä uudistuksia. Paljon ei tosin voi meillä tehdä, kun mahdollisen muuton yhteydessä pitää vaihtaa myös akvaario.
Mukaan kyläpaikasta lähti mm. imetystyyny, joka tuntuisi olevan yleisesti ottaenkin varsin ergonominen kapistus. Rva:n niska kun ei yhtään tykkää käsien kannattelusta, niin kädet voi laskea tyynylle esim. sohvalla istuttaessa.
Automatkat rasittivat oletetusti niskaa. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, auttaisivatko imetystyynyn kaltaiset käsinojat niskan kannattelussa. autossa. Niska jännittyy automatkoilla aina, ja erilaiset töyssyt laukaisevat huimauksen. Tällä kertaa rva nukkui (tai torkkui) molemmat matkat, joten niskan jäykkyys alkoi tuntua vasta matkojen jälkeen.
Huomenna on onneksi hieroja. Käyn siellä nyt vähän useammin kuin tavallisesti, kun lihasten treenaaminen ja venyttely ei oikein enää onnistu. Treeni pitää lihaksia paremmin auki - onneksi lihasliikkeet onnistuvat taas ennen pitkää!
Jos Matilda ei tykännyt kuivaamisesta, oli se hankalaa myös omasta mielestäni, kun Matildaa piti onnistua pitämään sylissä, jonka suurimmaksi osaksi peittää tämä iso maha. Kampasin Matildan sileän turkin pehmeäharjaksisella harjalla, joka taas ei vaikuttanut Matildasta niin pelottavalta.
Päästin Matildan pesun, kuivauksen ja harjauksen jälkeen lattialle. Pikkuinen pinkaisi ensin häkkiin, mutta oleilee nyt lattialla lempipaikassaan, pahvilaatikossa, jossa on oviaukko. Jos Matilda nyt vihoittelee minulle, ehkä hän leppyy viimeistään illalla tomaatti- tai pähkinätarjoilun aikaan.
Matilda on varsin siisti marsu, joten tarvetta usein toistuviin pesuihin ei onneksi ole. Matilda on viimeksi pesty kasvattajallaan vuodenvaihteessa, joten ajattelin, että onhan se hyvä pestä ainakin muutamia kertoja vuodessa.
Eilen vierailimme tuttavaperheen luona noin tunnin ajomatkan päässä meiltä. Heillä on pikkuinen tyttövauva, jonka näin nyt ensimmäistä kertaa. Neitokainen oli oikein suloinen, ja hänen vanhempiensa tapaaminenkin oli todella mukavaa.
Vauvaa ihastellessamme minulle ja puolisolle tuli tietysti jännittävä tunne, että kohta meilläkin on tuollainen...No, emmeköhän me siitä selviä! Vauvan tulo lopettaisi myös rasittavat loppuraskauden vaivat, joten vaavin syntymässä on sekin hyvä puoli.
Kyläpaikassa oli myös 700-litrainen akvaario, jonka kaloista suurin osa oli piraijoita! Akvaario oli kokonaisuutena todella hieno. Niskasten oma, 170-litrainen näytti "piraija-altaan" jälkeen yllättävän pienelyä, vaikka ei mitenkään erityisen pieni akvaario olekaan.
Omaakin akvaariota tuli reissun jälkeen tuijoteltua pitkästä aikaa sillä silmällä, että sielläkin voisi tehdä jotain pieniä uudistuksia. Paljon ei tosin voi meillä tehdä, kun mahdollisen muuton yhteydessä pitää vaihtaa myös akvaario.
Mukaan kyläpaikasta lähti mm. imetystyyny, joka tuntuisi olevan yleisesti ottaenkin varsin ergonominen kapistus. Rva:n niska kun ei yhtään tykkää käsien kannattelusta, niin kädet voi laskea tyynylle esim. sohvalla istuttaessa.
Automatkat rasittivat oletetusti niskaa. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, auttaisivatko imetystyynyn kaltaiset käsinojat niskan kannattelussa. autossa. Niska jännittyy automatkoilla aina, ja erilaiset töyssyt laukaisevat huimauksen. Tällä kertaa rva nukkui (tai torkkui) molemmat matkat, joten niskan jäykkyys alkoi tuntua vasta matkojen jälkeen.
Huomenna on onneksi hieroja. Käyn siellä nyt vähän useammin kuin tavallisesti, kun lihasten treenaaminen ja venyttely ei oikein enää onnistu. Treeni pitää lihaksia paremmin auki - onneksi lihasliikkeet onnistuvat taas ennen pitkää!
Kommentit
Lähetä kommentti