Lepoa ja huonekasveja
Niskaskan viime viikot ovat pääasiassa menneet lepäämisen merkeissä, kun kroppa ei enää tykkää kävelystä tai paljon muustakaan. Onneksi odotusta on jäljellä enää maksimissaankin melko vähän. Niskatreenikään ei enää oikein onnistu, joten se jatkuu sitten viimeistään alkukesästä.
Eilen oli tarkoitus hakea lääkärinlausunto kuljetuspalveluiden hakemista varten, kun olin neuvolassa. Lausuntoa en kuitenkaan saanut, kun ilmoittautumisluukulle oli niin pitkä jono, eikä asiakaspalvelu vaikuttanut kovin kiireiseltä. Nappaan lausunnon mukaan sitten seuraavalla kerralla tai soitan ja pyydän lähettämään.
Migreenityyppinen niskakipu on onneksi lauennut pari päivää sitten, nyt asiat alkavat sujua taas paremmin ja on helpompi kommunikoida ihmisten kanssa. Toivottavasti tämä kipu pysyy poissa pitkän aikaa.
Nasu-marsu ja Matilda jäivät tänä keväänä paitsi rairuohosta (tosin en tiedä, onko Matilda maistanut sitä aiemmin). Ei mene kauan, kun otuksille voi taas hakea tuoretta ruohoa läheisen hautausmaan puistikoista. Nasun mielestä ruoho on älyttömän hyvää, luulen että Matildakin pitää siitä.
Matilda on tähän saakka liikkunut aika rajatulla alueella, mutta on nyt alkanut hieman innostua eteisestä. Hän käy aina eteisen oviaukolla "kurkkimassa", mutta ei ole vielä toistaiseksi uskaltautunut menemään omatoimisesti eteiseen. Odottelemme, koska tutkimusmatka pitenee sinne saakka.
Rva:n orkideassa on muuten jäljellä vielä yksi kukka - kasvi on kukkinut nyt yhtäjaksoisesti puoli vuotta. Tämä orkidea on ollut kyllä todella helppohoitoinen. Ei ole tarvinnut antaa kuin vettä kerran viikossa ja orkidealannoitetta aina joskus. Kun viimeinenkin kukka on kukkinut, voi tilaa vievän kukkavarren viimein leikata pois.
Luultavasti tämän kesän ainoaksi "viljelykasviksi" jäävä chili innostui mullanvaihdosta ja äityi kukkimaan ja vieläpä kasvattamaan paprikoita. Tämä oli pihalla viime kesänä, mutta se piti ottaa sisälle, kun kesä oli niin sateinen eikä kasvi tykännyt liian kosteista olosuhteista. Rva saattaa laittaa chilin ulos aurinkoisina päivinä:
Niskaskan viikonloppu taitaa jatkua leppoisan oleskelun merkeissä. Yksi mukava ihminen käväisi iltapäiväkahvilla, ja toista odottelen parhaillaan. Huomenna suuntaamme vähän kauemmaksi kyläilemään ja erästä parin kuukauden ikäistä pikkuneitiä katsomaan.
Eilen oli tarkoitus hakea lääkärinlausunto kuljetuspalveluiden hakemista varten, kun olin neuvolassa. Lausuntoa en kuitenkaan saanut, kun ilmoittautumisluukulle oli niin pitkä jono, eikä asiakaspalvelu vaikuttanut kovin kiireiseltä. Nappaan lausunnon mukaan sitten seuraavalla kerralla tai soitan ja pyydän lähettämään.
Migreenityyppinen niskakipu on onneksi lauennut pari päivää sitten, nyt asiat alkavat sujua taas paremmin ja on helpompi kommunikoida ihmisten kanssa. Toivottavasti tämä kipu pysyy poissa pitkän aikaa.
Nasu-marsu ja Matilda jäivät tänä keväänä paitsi rairuohosta (tosin en tiedä, onko Matilda maistanut sitä aiemmin). Ei mene kauan, kun otuksille voi taas hakea tuoretta ruohoa läheisen hautausmaan puistikoista. Nasun mielestä ruoho on älyttömän hyvää, luulen että Matildakin pitää siitä.
Matilda on tähän saakka liikkunut aika rajatulla alueella, mutta on nyt alkanut hieman innostua eteisestä. Hän käy aina eteisen oviaukolla "kurkkimassa", mutta ei ole vielä toistaiseksi uskaltautunut menemään omatoimisesti eteiseen. Odottelemme, koska tutkimusmatka pitenee sinne saakka.
Rva:n orkideassa on muuten jäljellä vielä yksi kukka - kasvi on kukkinut nyt yhtäjaksoisesti puoli vuotta. Tämä orkidea on ollut kyllä todella helppohoitoinen. Ei ole tarvinnut antaa kuin vettä kerran viikossa ja orkidealannoitetta aina joskus. Kun viimeinenkin kukka on kukkinut, voi tilaa vievän kukkavarren viimein leikata pois.
Luultavasti tämän kesän ainoaksi "viljelykasviksi" jäävä chili innostui mullanvaihdosta ja äityi kukkimaan ja vieläpä kasvattamaan paprikoita. Tämä oli pihalla viime kesänä, mutta se piti ottaa sisälle, kun kesä oli niin sateinen eikä kasvi tykännyt liian kosteista olosuhteista. Rva saattaa laittaa chilin ulos aurinkoisina päivinä:
Niskaskan viikonloppu taitaa jatkua leppoisan oleskelun merkeissä. Yksi mukava ihminen käväisi iltapäiväkahvilla, ja toista odottelen parhaillaan. Huomenna suuntaamme vähän kauemmaksi kyläilemään ja erästä parin kuukauden ikäistä pikkuneitiä katsomaan.
Kommentit
Lähetä kommentti